Vuonna 2013 kukaan ei enää käytä Windows Live Messengeriä

Windows Live Messengerin käyttäjämäärät ovat Suomessa pudonneet kolmanneksen vuodessa. Jos trendi jatkuu, viimeinen käyttäjä sammuttaa palvelinhuoneen sähköt joskus alkuvuodesta 2013. SoMe 2.0 tappaa SoMe 1.0:aa nopeasti mutta varmasti.

Windows Live Messengerin käyttäjämäärät ovat Suomessa pudonneet viikkotasolla yli 900 000 eri selaimesta reiluun 600 000 selaimeen.
Käppyrä on toteutettu SVG:llä ja data pohjaa TNS Metrixin viikkotason eri selaimien lukemiin, joihin ei voi enää pysyvästi linkittää heikon uuden toteutuksen takia.

Vielä muutama vuosi sitten tuntui mahdottomalta ajatukselta, että pärjäisi ilman Messegeriä tai että Jabber voisi mitenkään yleistyä. Niin on kuitenkin nyt tavallaan käynyt.

Facebook Chat lienee suurin syypää tuon käyrän laskuun. Riittävän monella lienee myös Gmail käytössä, että Google Talk -pikaviestimen käyttö syö Messengerin eväitä. Trendiä varmasti on voimistanut surkea Messengerin asiakasohjelma, joka häiritsee mainoksilla ja ties millä roskalla.

Sosiaalisen verkon arvo kasvaa sitä voimakkaammin mitä enemmän sillä on jäseniä. Valitettavasti myös käänteinen on totta. Messengerin täydellinen romahdus on erittäin todennäköinen.

Mielenkiintoista tässä trendissä on se, että tilalle ei ole tullut toista asennettavaa sovellusta (paitsi ehkä Skype jonkin verran), vaan ihmiset vaihtavat web-pohjaiseen ratkaisuun sen asennuskynnyksen olemattomuuden takia. Kun muistelee, miltä web-pohjaiset chatit näyttivät vielä muutama vuosi sitten (Messengeristä oli todella kömpelö popup- ja iframe-viritelmä), on niistä ajoista tultu todella pitkälle.

Itsekin hiljalleen suljen vähäisellä käytöllä olevan Messenger-tilini. Roikun Adiumin kautta Facebook Chatissa, Google Talkissa minut löytää osoitteella aki@h1.fi ja Skype-nimi on akibjork. Jos on asiaa, niin antaa kuulua!

7 Replies to “Vuonna 2013 kukaan ei enää käytä Windows Live Messengeriä”

  1. Entäs teinit? Facebookissahan on se nimellinen 13 v ikäraja (jonka kyllä kiertää helposti). Onkohan jotain muuta some-palvelua, joka tarjoaisi teineille webchatin ja jolla olisi tarpeeksi käyttäjiä haastamaan Mese. Meseenhän saa myös niitä iki-ihania hymiöitä ja ties mitä, vaikka koko ruudun täydeltä.

  2. Eikös 13-vuotiaat ja vanhemmat oo niitä teinejä nimenomaan? Sitä pienemmät on vielä lapsia, jotka (toivottavasti) leikkii enemmän keskenään livenä :)

    Mulle on käynyt ihan samalla tavalla, vain muutamia kavereita on enää Mesessä, lähes kaikki nämä on olleet siellä vuosia ja vuosia. Onhan mulla periaatteessa vielä ICQ-tunnuskin olemassa, kun Adium nielee hienosti vaikka ja mitä ja sen takia siellä voi pitää dinosauruksiakin pyörimässä.

  3. Niin juu meni teinin ikärajat sekaisin. Käsittääkseni kuitenkin tuollaiset 5-8 -luokkalaiset viihtyy ihan urakalla mesessä, ja Facebook on vielä profiloitunut vähän vanhemman porukan ympäristöksi. Sehän voi toki muuttua vielä.

    Onkohan olemassa jotain Adium/Digsby/yms -softaa webipohjaisena?

  4. TNS Gallupin edustajana en voi kommentoida Akin analyysia hirveän yksityiskohtaisesti, mutta muutama sana on paikallaan.

    Yllä olevasta kuvaajasta ei ihan tarkkaan ottaen kannata tehdä tuollaista tulkintaa Messengerin kehityksestä. Messengerin suosion lisäksi lukuihin liittyy myös sovellusmittauksen tarkkuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka elävät ajassa ja muuttuvien teknologioiden maailmassa. Näin ollen luvut kertovat Messengerin suosion lisäksi myös siitä miten tarkkaa sovellusmittaus milläkin hetkellä on. Tällä hetkellä olemme askeleen perässä sitä tilaa, johon jokin aika sitten pääsimme.

    Sovellusmittaus on aika paljon kiperämpää kuin peruswebin mittaaminen ja se on käytännössä jatkuvaa kilpajuoksua uusien laitteiden, alustojen, kehitysteknologioiden ja sovellusversioiden kanssa. Paiskimme koko ajan hommia sovellusmittauksen tarkentamiseksi niin pc-puolella, mobiilisovelluksissa kuin myös iPadin maailmassa. Aivan lähiaikoina saamme mitattua pc-sovelluskäyttöä taas hieman tarkemmin ja silloin markkinoille on jälleen tarjolla tarkempaa tietoa sovelluskäytön määristä.

  5. Mielenkiitoista, kiitos kommentista Seppo.

    On mielestäni aika hälyttävää, että edes kolmanneksen muutoksesta ei voi tehdä mitään päätelmiä. Mitä hyötyä sellaisesta mittauksesta on? Kannattaako siis edes julkaista noita lukuja, jos niistä ei voi edes isoja trendejä luotettavasti lukea?

Comments are closed.