Vuonna 2013 kukaan ei enää käytä Windows Live Messengeriä

Windows Live Messengerin käyttäjämäärät ovat Suomessa pudonneet kolmanneksen vuodessa. Jos trendi jatkuu, viimeinen käyttäjä sammuttaa palvelinhuoneen sähköt joskus alkuvuodesta 2013. SoMe 2.0 tappaa SoMe 1.0:aa nopeasti mutta varmasti.

Windows Live Messengerin käyttäjämäärät ovat Suomessa pudonneet viikkotasolla yli 900 000 eri selaimesta reiluun 600 000 selaimeen.
Käppyrä on toteutettu SVG:llä ja data pohjaa TNS Metrixin viikkotason eri selaimien lukemiin, joihin ei voi enää pysyvästi linkittää heikon uuden toteutuksen takia.

Vielä muutama vuosi sitten tuntui mahdottomalta ajatukselta, että pärjäisi ilman Messegeriä tai että Jabber voisi mitenkään yleistyä. Niin on kuitenkin nyt tavallaan käynyt.

Facebook Chat lienee suurin syypää tuon käyrän laskuun. Riittävän monella lienee myös Gmail käytössä, että Google Talk -pikaviestimen käyttö syö Messengerin eväitä. Trendiä varmasti on voimistanut surkea Messengerin asiakasohjelma, joka häiritsee mainoksilla ja ties millä roskalla.

Sosiaalisen verkon arvo kasvaa sitä voimakkaammin mitä enemmän sillä on jäseniä. Valitettavasti myös käänteinen on totta. Messengerin täydellinen romahdus on erittäin todennäköinen.

Mielenkiintoista tässä trendissä on se, että tilalle ei ole tullut toista asennettavaa sovellusta (paitsi ehkä Skype jonkin verran), vaan ihmiset vaihtavat web-pohjaiseen ratkaisuun sen asennuskynnyksen olemattomuuden takia. Kun muistelee, miltä web-pohjaiset chatit näyttivät vielä muutama vuosi sitten (Messengeristä oli todella kömpelö popup- ja iframe-viritelmä), on niistä ajoista tultu todella pitkälle.

Itsekin hiljalleen suljen vähäisellä käytöllä olevan Messenger-tilini. Roikun Adiumin kautta Facebook Chatissa, Google Talkissa minut löytää osoitteella aki@h1.fi ja Skype-nimi on akibjork. Jos on asiaa, niin antaa kuulua!

Webin kolme ulottuvuutta

Viime päivinä olen miettinyt, voisiko webin sivustoja tai palveluita luokitella näiden kolmen ulottuvuuden kautta:

Venn-diagrammi, jossa kolme toisensa leikkaavaa ympyrää. Ensimmäisessä ylimmässä lukee ”Sosiaalinen web”, toisessa ”Dokumenttien web” ja kolmannessa ”Sovellusten web”
Lataa kuva: SVG, PNG

Dokumenttien web tai dokumenttikeskeinen web on se webin alkuperäinen käyttötarkoitus: alusta hypertekstin julkaisemiselle. Dokumenttien esittämiseen, etsimiseen, jakamiseen ja tallentamiseen on web ylivoimainen alusta ja kehittyy siinä edelleen.

Kaksi muutakin ovat olleet mukana melkein alusta alkaen, mutta vahvistuneet merkittäviksi vasta viimeisen puolen vuosikymmenen aikana. Sovellusalustana web on palvellut hyvin varhaisesta ajasta lähtien, mutta Google Mapsista ja Gmailista lähtenyt kehitys on ollut huimaa, ja työn tulokset tunnetaan nyt brändinimellä HTML5. Sosiaalisesta webistä puhutaan välillä liikaakin, mutta sen merkittävyyttä useimmiten silti aliarvioidaan.

Verkkopalvelun tai verkkostrategian taustalla on usein useampi kuin yksi näistä ulottuvuuksista. Vahvasti jotain ulottuvuutta edustava verkkopalvelu saattaa kuitenkin mausteena hyödyntää muita ulottuvuuksia. Isojen toimijoiden verkkopalvelut edustavat usein varsin tasaisesti kaikkia ulottuvuuksia. Kuvassa ympyrät voisivat mennä varmaan enemmänkin lomittain, mutta sitten se ei olisi enää niin nätti Venn-diagrammi.

Mieti, mihin kohtaan sijoittaisit Wikipedian, Diggin tai vaikka Engadgetin.

En varmasti ole ensimmäinen, joka tällaista miettii, mutta enpä muista itse vastaavaa nähneeni. Muistaako joku lukijoista?

Onko luokittelu riittävän kattava? Vai herääkö ihan muita ajatuksia?