Hello, world!

Tänään on viimeinen työpäiväni Zeeland Familyssä.

Kaksi vuotta tuossa pienessä, mutta kasvavassa pörssiyrityksessä olivat hurjaa aikaa. Se oli suoraa jatkumoa omalle yritykselle – kahdeksan vuoden rupeama kokonaisuudessaan. Olen ylpeä siitä, että olin osa WordPressin käytön yleistymistä Suomessa. Ja vielä ylpeämpi olen tiimistä, jonka kanssa olen saanut työskennellä.

Nyt on aika ottaa pieni askel sivuun töistä. Jään nimittäin pois työelämästä ainakin syksyyn asti. Harrastan luovia asioita ja kokeilen juttuja, joita olen aina halunnut tehdä. Muutan takaisin ”maalle”, pois pääkaupunkiseudulta. Päästän irti.

Ja mitä sen jälkeen? En tiedä tarkkaan mitä palaan tekemään. Sitä ei voikaan tietää, se on koko ajatus tässä. En edes halua vielä ajatella asiaa. Annan alitajunnan nyt vain tehdä sen mitä se parhaiten osaa.

Tiedän olevani todella etuoikeutettu, kun voin tehdä näin. Mutta samaan aikaan myös ansaitsen sen ja tarvitsen sitä.

Hello, world!

Kuinka pitkälle olemmekaan tulleet

Reilu kuukausi sitten järjestettiin Suomen neljäs WordCamp Jyväskylässä. Se oli ensimmäinen WordCamp Suomessa, missä en ollut puhumassa. Saatoin viimein vain rentoutua, nauttia esityksistä ja keskustella ihmisten kanssa. Niinpä jäi enemmän aikaa tehdä havaintoja ja ajatella.

Mutta kelataanpa ensin takaisin vuoteen 2011. Nyt osa Zeeland Familyn WordPress-tiimiä oleva H1 oli silloin vasta perustettu. H1 alkoi jo tuolloin erikoistua tekemään vain WordPress-toteutuksia. Edeltävänä vuonna WordPressin versio 3.0 oli julkaistu ja se sisälsi tuen räätälöidyille sisältötyypeille ja taksonomioille, mikä loi pohjan sen käyttämiselle oikeana julkaisujärjestelmänä.

Edistysaskeleista ja jatkuvasti kasvavasta suosiosta huolimatta yleinen asenne WordPressiä kohtaan erityisesti äänekkäissä ja elitistisissä kehittäjäpiireissä kuitenkin säilyi negatiivisena (ja on sitä edelleen jossain määrin tänäkin päivänä). Olikin valtava työ vakuuttaa ensimmäisiä isompia asiakkaita siitä, että WordPress ei ole kenen tahansa hakkeroitavissa tai mihinkään yhtään isompaan sivustoon kelpaamaton blogilelu – vaan oikeasti toimiva järjestelmä, joka oli vuosien varrella hioutunut erinomaiseksi ja todella monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Järjestelmäksi, jolla voitiin toteuttaa hyvinkin erilaisia sivustoja todella kustannustehokkaasti.

Parin vuoden yksinäisen huutelun jälkeen alkoivat muutkin toimistot kuitenkin ottaa WordPressin vakavasti. Tämä tuntui lähtevän pääasiassa asiakkaiden vaatimuksista eikä niinkään tullut toimistojen omasta sisäisestä halusta. Asenne on sittemmin muuttunut, mutta lähtökohta on mielenkiintoinen. Yleensä teknologiavalinnat kun ovat asiantuntijoiden tekemiä. Se että WordPressin tapauksessa tarve lähti käyttäjistä kertookin paljon WordPressistä ja ekosysteemistä sen ympärillä.

Nyt meillä on ainakin parisenkymmentä WordPress-toimistoksi itseään luokittelevaa merkittävää toimijaa. Jotkut niistä tekevät muillakin teknologioilla, mutta monet eivät millään muulla. Eikä vain toimistoja. WordPressillä tehdään paljon organisaatioiden sisäisesti ja sitä käytetään isoissakin IT-taloissa. Se on kaikkialla.

Mutta oikeastaan suurin työ muutoksessa tehtiin yhteisön kautta. WordPress on isolta osaltaan niin menestynyt Suomessa, koska täällä on erityisen vahva yhteisö. Meidän Daniel Koskinen ja Marco Martins ovat olleet yhteisön luomisessa ja sen kasvattamisessa aivan avainasemassa. Herrat ovat työskennelleet valtavasti yhteisön hyväksi. Tietysti yhteisön kasvuun tarvitaan paljon muitakin ja meillä Suomessa tietysti onkin ollut iso, yhä kasvava joukko rakentamassa sitä. Varsinkin nyt kun meillä on monella paikkakunnalla aktiivista toimintaa, WordPress voi hyvin ja kasvaa Suomessa. Aloittelijat saavat tukea ja kokeneemmatkin vielä kehittävät ammattitaitoaan. Kaikki kirittävät toisiaan.

WordCamp Jyväskylä oli taas yksi merkkipaalu. Siellä kävi selvästi ilmi, että toimistojen kesken alkaa olla yhä vahvempi yhteinen näkemys siitä, kuinka WordPress-kehitystä tulisi tehdä. Tämä on sekä tekijöiden että asiakkaiden etu. Ehkä voisimme jo kohta ottaa seuraavan askeleen ja alkaa dokumentoida käytäntöjä yhteisesti – määrittelemään tietyn perustason, johon halukkaat tahot voivat sitoutua. Näin asiakkaat tietäisivät vielä paremmin, mistä saa laadukasta palvelua.

Kun saa tuollaisia ajatuksia ja sitten miettii millaisessa erämaassa olimme vielä reilu viisi vuotta sitten, ei voi muuta kuin ihmetellä miten suuri muutos on tapahtunut. Miten pitkälle olemmekaan tulleet lyhyessä ajassa.