Posted on

42

Täytän tänään 42 vuotta. Elämän tarkoitus ei silti ole ihan vielä selvinnyt.

Alan hommissa on tullut oltua nyt 20 vuotta, josta yrittäjänä noin 10. Työura on tuskin vielä edes puolivälissä, mutta jo melkoisia muutoksia on tullut käytyä läpi. Microsoft-devaajasta konsultin kautta toimiston perustajaksi, sitten mainostoimiston web-projektitiimin vetäjäksi, josta sapattikauden kautta itsenäiseksi WordPress-kehittäjäksi ja “hallitusammattilaiseksi”.

En ole koskaan ollut näin tyytyväinen työelämääni. Vapaus, vaikken sitä edes paljon hyödyntäisi, on minulle psykologisesti erittäin tärkeä asia. Minulla on myös ollut erinomaista tuuria asiakkaiden, projektien ja työkavereiden valikoitumisessa. Motivaatio ja työteho ovat taas olleet kuin uran aivan ensimmäisinä työvuosina, elleivät paremmat. Tätä muutosta olisi ollut vaikea uskoa ennalta.

Viime vuosina henkilökohtainen elämäkin on kokenyt monta myllerrystä, mutta näyttää nyt viimein asettuvan uomiinsa. Volvo ja omakotitalo Espoosta eivät vielä vähän aikaa sitten, saatikka nuorempana, todellakaan olleet minun unelmani, mutta niin siinä vain nyt kävi.

Terveyden osalta kulunut kevät oli raskas. Kuukausia vaivannut lievä flunssa altisti lopulta koronalle ja sen takia piti käydä sairaalassa asti muutama yö lepäämässä. Palautuminen on hapenottokyvyn osalta kestänyt pitkään, mutta toisaalta omasta terveydestä se on pannut huolehtimaan entistäkin enemmän – varsinkin liikunta on lisääntynyt ja olen löytänyt itsestäni pienen juoksijan.

On vaikea nähdä, mitä seuraavan 20 vuoden päässä odottaa. Sitä odotellessa keskityn nauttimaan siitä kaikesta hyvästä mitä minulla nyt on.

Posted on

Time for something new

One thing that should always happen is that you learn. No matter how bad things happen to you, you can always at least learn from them.

This is what we do constantly in this profession. Learn new things. All day every day. So, applying it on a higher level should not be that hard.

I’ve always been a learner.

What I’ve learned during my sabbatical and before that is that I want freedom and independence at work. Also, the identity of an entrepreneur is strong in me. But managing employees is not something I am very good at. Or more importantly: enjoy.

So, what I ended up doing was to create another company. But this time, not to make it an agency, just to enable me to sell my work.

The company is thus simply called Aki Björklund oy ab (can you spot the pun?). I got a nice short domain name for it: oyab.co. You can read more about my services and how to contact me there.

Posted on

Hello, world!

Tänään on viimeinen työpäiväni Zeeland Familyssä.

Kaksi vuotta tuossa pienessä, mutta kasvavassa pörssiyrityksessä olivat hurjaa aikaa. Se oli suoraa jatkumoa omalle yritykselle – kahdeksan vuoden rupeama kokonaisuudessaan. Olen ylpeä siitä, että olin osa WordPressin käytön yleistymistä Suomessa. Ja vielä ylpeämpi olen tiimistä, jonka kanssa olen saanut työskennellä.

Nyt on aika ottaa pieni askel sivuun töistä. Jään nimittäin pois työelämästä ainakin syksyyn asti. Harrastan luovia asioita ja kokeilen juttuja, joita olen aina halunnut tehdä. Muutan takaisin ”maalle”, pois pääkaupunkiseudulta. Päästän irti.

Ja mitä sen jälkeen? En tiedä tarkkaan mitä palaan tekemään. Sitä ei voikaan tietää, se on koko ajatus tässä. En edes halua vielä ajatella asiaa. Annan alitajunnan nyt vain tehdä sen mitä se parhaiten osaa.

Tiedän olevani todella etuoikeutettu, kun voin tehdä näin. Mutta samaan aikaan myös ansaitsen sen ja tarvitsen sitä.

Hello, world!

Posted on

Kuinka pitkälle olemmekaan tulleet

Reilu kuukausi sitten järjestettiin Suomen neljäs WordCamp Jyväskylässä. Se oli ensimmäinen WordCamp Suomessa, missä en ollut puhumassa. Saatoin viimein vain rentoutua, nauttia esityksistä ja keskustella ihmisten kanssa. Niinpä jäi enemmän aikaa tehdä havaintoja ja ajatella.

Mutta kelataanpa ensin takaisin vuoteen 2011. Nyt osa Zeeland Familyn WordPress-tiimiä oleva H1 oli silloin vasta perustettu. H1 alkoi jo tuolloin erikoistua tekemään vain WordPress-toteutuksia. Edeltävänä vuonna WordPressin versio 3.0 oli julkaistu ja se sisälsi tuen räätälöidyille sisältötyypeille ja taksonomioille, mikä loi pohjan sen käyttämiselle oikeana julkaisujärjestelmänä.

Edistysaskeleista ja jatkuvasti kasvavasta suosiosta huolimatta yleinen asenne WordPressiä kohtaan erityisesti äänekkäissä ja elitistisissä kehittäjäpiireissä kuitenkin säilyi negatiivisena (ja on sitä edelleen jossain määrin tänäkin päivänä). Olikin valtava työ vakuuttaa ensimmäisiä isompia asiakkaita siitä, että WordPress ei ole kenen tahansa hakkeroitavissa tai mihinkään yhtään isompaan sivustoon kelpaamaton blogilelu – vaan oikeasti toimiva järjestelmä, joka oli vuosien varrella hioutunut erinomaiseksi ja todella monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Järjestelmäksi, jolla voitiin toteuttaa hyvinkin erilaisia sivustoja todella kustannustehokkaasti.

Parin vuoden yksinäisen huutelun jälkeen alkoivat muutkin toimistot kuitenkin ottaa WordPressin vakavasti. Tämä tuntui lähtevän pääasiassa asiakkaiden vaatimuksista eikä niinkään tullut toimistojen omasta sisäisestä halusta. Asenne on sittemmin muuttunut, mutta lähtökohta on mielenkiintoinen. Yleensä teknologiavalinnat kun ovat asiantuntijoiden tekemiä. Se että WordPressin tapauksessa tarve lähti käyttäjistä kertookin paljon WordPressistä ja ekosysteemistä sen ympärillä.

Nyt meillä on ainakin parisenkymmentä WordPress-toimistoksi itseään luokittelevaa merkittävää toimijaa. Jotkut niistä tekevät muillakin teknologioilla, mutta monet eivät millään muulla. Eikä vain toimistoja. WordPressillä tehdään paljon organisaatioiden sisäisesti ja sitä käytetään isoissakin IT-taloissa. Se on kaikkialla.

Mutta oikeastaan suurin työ muutoksessa tehtiin yhteisön kautta. WordPress on isolta osaltaan niin menestynyt Suomessa, koska täällä on erityisen vahva yhteisö. Meidän Daniel Koskinen ja Marco Martins ovat olleet yhteisön luomisessa ja sen kasvattamisessa aivan avainasemassa. Herrat ovat työskennelleet valtavasti yhteisön hyväksi. Tietysti yhteisön kasvuun tarvitaan paljon muitakin ja meillä Suomessa tietysti onkin ollut iso, yhä kasvava joukko rakentamassa sitä. Varsinkin nyt kun meillä on monella paikkakunnalla aktiivista toimintaa, WordPress voi hyvin ja kasvaa Suomessa. Aloittelijat saavat tukea ja kokeneemmatkin vielä kehittävät ammattitaitoaan. Kaikki kirittävät toisiaan.

WordCamp Jyväskylä oli taas yksi merkkipaalu. Siellä kävi selvästi ilmi, että toimistojen kesken alkaa olla yhä vahvempi yhteinen näkemys siitä, kuinka WordPress-kehitystä tulisi tehdä. Tämä on sekä tekijöiden että asiakkaiden etu. Ehkä voisimme jo kohta ottaa seuraavan askeleen ja alkaa dokumentoida käytäntöjä yhteisesti – määrittelemään tietyn perustason, johon halukkaat tahot voivat sitoutua. Näin asiakkaat tietäisivät vielä paremmin, mistä saa laadukasta palvelua.

Kun saa tuollaisia ajatuksia ja sitten miettii millaisessa erämaassa olimme vielä reilu viisi vuotta sitten, ei voi muuta kuin ihmetellä miten suuri muutos on tapahtunut. Miten pitkälle olemmekaan tulleet lyhyessä ajassa.

Posted on

Opettele ensin HTTP

Tämä blogikirjoitus on tuntemattomasta syystä, luultavasti tarpeettoman itsekritiikin takia julkaisematta jäänyt luonnos vuodelta 2010. Koska se on täysin sellaisenaan ihan validi tänäänkin, niin julkaisenpa sen nyt.

Jos pitäisi antaa yksi neuvo aloittelevalle web-ohjelmoijalle, niin se olisi ehdottomasti: opettele ihan ensimmäisenä tuntemaan HTTP.

Erityisesti tänä Ajax-sovellusten aikakautena on äärimmäisen tärkeää osata seurata ja tulkita HTTP-liikennettä normaalin kehitystyön aikana tai kun selvitellään miksi web-sovellus toimii väärin. Jos et tiedä miten teet tämän, et oikein voi kutsua itseäsi web-ohjelmoijaksi.

URI, statuskoodit, Content-Type, välimuisti- ja proxymekanismit ja keksien toiminta ovat ensimmäisenä mieleen tulevia tärkeitä HTTP:n osasia. Ei riitä, että osaat nämä käyttämäsi sovelluskehyksen API:n tasolla.

Kun perusteet ovat hallussa, kannattaa ehdottomasti lukea RESTful Web Services. Se opettaa suunnittelemaan verkkopalvelut niin kuin HTTP on tarkoitettu toimivaksi. Railsin kehittäneen David Heinemeier Hanssonin sanoin:

Every developer working with the Web needs to read this book.

Vaikka kirja voisi olla paremmin kirjoitettu, sen sisältämä filosofia on niin oleellinen, ettei sitä voi jättää lukematta.

Hyvä haastattelukysymys web-ohjelmoijan paikkaa hakevalle voisi olla, että mikä kirjoitusvirhe on päätynyt HTTP-otsikkokentän nimeksi standardiin asti. No ehkä ei, mutta ainakin se on hauskaa knoppitietoa.