Aki Björklund

TL;DR: perustin blogin 20 vuotta sitten. Etsin nyt töitä freelancer-pohjalta osana isompaa WordPress–tiimiä vähän isommassa projektissa tai muussa pidempiaikaisessa kokonaisuudessa.

Tunsin itseni hetkellisesti niin vanhaksi, kun tajusin että tämä, vuosikausia sitten hiipunut blogi on tänään ollut olemassa 20 vuotta. (Onneksi se tunne meni nopeasti ohi, koska vastahan minä 30 vuotta täytin.)

Blogilla oli aikanaan iso merkitys oman ammatillisen kehittymisen kannalta ja myöhemmin se avitti yrittäjäksi ryhtymistä huomattavasti. Mutta, sen enempää en taida nyt jaksaa lähteä setä muistelee -linjalle.

Ehkä olisi paikallaan kuitenkin kertoa vähän tuoreempia kuulumisia.

Sitten WordPress-toimiston perustamisen (2010) ja myymisen (2016) tämä toinen rupeama yrittäjänä tai ehkä kuvaavammin freelancerina on jatkunut kohta jo viisi vuotta. Koko sen ajan olen ollut täystyöllistetty, joskaan en ole tehnyt ihan täyttä päivää kuin hetkittäin.

Parasta on ollut saada olla vapaa, mutta kuitenkin sitoutunut. Yksi lähes koko ajan pysynyt isompi asiakkuus on ollut hyvin motivoiva tekijä. Jotenkin kiireessä kokoon laitetut projektit eivät ole minulle kovin palkitsevia, kun tietää että projektin päättyessä ja liveksi mennessä niin moni asia on vielä rikki tai vaiheessa. Ja siksikin, että todellista vaikutusta asioihin ei niin toimien pääse näkemään ollenkaan, kun on jo siirtynyt seuraaviin hommiin.

Silti olen tehnyt myös projekteja siinä välissä, mikä on tuonut mukavasti vaihtelua elämään. Myös erilaisia teknisiä suunnitelmia, konsultointeja ja koodaritiimien valmennuksia, tuotekehitysprojektin vetoa, hallitustyöskentelyä ja sijoittamista, eli kaikenlaista lisämaustetta koodaamisen ohelle. Koodaaminen on silti kuitenkin se juttu mistä edelleen nautin eniten ja haluan pääasiassa tehdä.

Viime aikoina olen kuitenkin huomannut, että työ on tässä muodossa liian yksinäistä. Koronan myötä olen tehnyt töitä lähes kokonaan kotoa enkä koskaan palannut entiseen asiakkaiden tiloissa työskentelyyn. Kun vielä olen huomannut olevani paljon luulemaani enemmän ekstrovertti luonteeltani, ei tämmöinen pidemmän päälle toimi.

Niinpä nyt, kun kaistaakin on pian vapautumassa mukavasti, olen pitkästä aikaa etsimässä uusia töitä ja erityisen mielellään menemässä mukaan osaksi tiimiä, joka ainakin osan ajasta työskentelisi fyysisesti samassa tilassa. Ja mieluiten se olisi joku pitkäaikaisempi projekti tai hanke, lyhyet parin kuukauden puristukset eivät niin ole minun juttuni.

Tarjoan tiimille yhden Suomen pisimmistä ja vahvimmista WordPress-kokemuksista ja aivan erityisen vahvuuden backend-puolella. Tai, tyytyväisen asiakkaan sanoin:

Ja hei unohtui tänään sanoa äijällekkin että hyvä ja realistinen ote hoitaa projektia eteenpäin. Saat mun tuen kaikkiin päätöksiin. Huomaa että oot kokenut pro äijä.

Jos satut tietämään jostain tällaisesta mahdollisuudesta, ole yhteydessä esim. WhatsAppilla +358 40 830 6688.

Täytän tänään 42 vuotta. Elämän tarkoitus ei silti ole ihan vielä selvinnyt.

Alan hommissa on tullut oltua nyt 20 vuotta, josta yrittäjänä noin 10. Työura on tuskin vielä edes puolivälissä, mutta jo melkoisia muutoksia on tullut käytyä läpi. Microsoft-devaajasta konsultin kautta toimiston perustajaksi, sitten mainostoimiston web-projektitiimin vetäjäksi, josta sapattikauden kautta itsenäiseksi WordPress-kehittäjäksi ja “hallitusammattilaiseksi”.

En ole koskaan ollut näin tyytyväinen työelämääni. Vapaus, vaikken sitä edes paljon hyödyntäisi, on minulle psykologisesti erittäin tärkeä asia. Minulla on myös ollut erinomaista tuuria asiakkaiden, projektien ja työkavereiden valikoitumisessa. Motivaatio ja työteho ovat taas olleet kuin uran aivan ensimmäisinä työvuosina, elleivät paremmat. Tätä muutosta olisi ollut vaikea uskoa ennalta.

Viime vuosina henkilökohtainen elämäkin on kokenyt monta myllerrystä, mutta näyttää nyt viimein asettuvan uomiinsa. Volvo ja omakotitalo Espoosta eivät vielä vähän aikaa sitten, saatikka nuorempana, todellakaan olleet minun unelmani, mutta niin siinä vain nyt kävi.

Terveyden osalta kulunut kevät oli raskas. Kuukausia vaivannut lievä flunssa altisti lopulta koronalle ja sen takia piti käydä sairaalassa asti muutama yö lepäämässä. Palautuminen on hapenottokyvyn osalta kestänyt pitkään, mutta toisaalta omasta terveydestä se on pannut huolehtimaan entistäkin enemmän – varsinkin liikunta on lisääntynyt ja olen löytänyt itsestäni pienen juoksijan.

On vaikea nähdä, mitä seuraavan 20 vuoden päässä odottaa. Sitä odotellessa keskityn nauttimaan siitä kaikesta hyvästä mitä minulla nyt on.

One thing that should always happen is that you learn. No matter how bad things happen to you, you can always at least learn from them.

This is what we do constantly in this profession. Learn new things. All day every day. So, applying it on a higher level should not be that hard.

I’ve always been a learner.

What I’ve learned during my sabbatical and before that is that I want freedom and independence at work. Also, the identity of an entrepreneur is strong in me.

So, what I ended up doing was to create another company. But this time, not to make it an agency, just to enable me to sell my work.

The company is thus simply called Aki Björklund oy ab (can you spot the pun?). I got a nice short domain name for it: oyab.co. You can read more about my services and how to contact me there.