SVG Archives - Aki Björklund

2010-11-222010-11-22

Vuonna 2013 kukaan ei enää käytä Windows Live Messengeriä

Windows Live Messengerin käyttäjämäärät ovat Suomessa pudonneet kolmanneksen vuodessa. Jos trendi jatkuu, viimeinen käyttäjä sammuttaa palvelinhuoneen sähköt joskus alkuvuodesta 2013. SoMe 2.0 tappaa SoMe 1.0:aa nopeasti mutta varmasti.

Windows Live Messengerin käyttäjämäärät ovat Suomessa pudonneet viikkotasolla yli 900 000 eri selaimesta reiluun 600 000 selaimeen. — Käppyrä on toteutettu SVG:llä ja data pohjaa TNS Metrixin viikkotason eri selaimien lukemiin, joihin ei voi enää pysyvästi linkittää heikon uuden toteutuksen takia.

Vielä muutama vuosi sitten tuntui mahdottomalta ajatukselta, että pärjäisi ilman Messegeriä tai että Jabber voisi mitenkään yleistyä. Niin on kuitenkin nyt tavallaan käynyt.

Facebook Chat lienee suurin syypää tuon käyrän laskuun. Riittävän monella lienee myös Gmail käytössä, että Google Talk -pikaviestimen käyttö syö Messengerin eväitä. Trendiä varmasti on voimistanut surkea Messengerin asiakasohjelma, joka häiritsee mainoksilla ja ties millä roskalla.

Sosiaalisen verkon arvo kasvaa sitä voimakkaammin mitä enemmän sillä on jäseniä. Valitettavasti myös käänteinen on totta. Messengerin täydellinen romahdus on erittäin todennäköinen.

Mielenkiintoista tässä trendissä on se, että tilalle ei ole tullut toista asennettavaa sovellusta (paitsi ehkä Skype jonkin verran), vaan ihmiset vaihtavat web-pohjaiseen ratkaisuun sen asennuskynnyksen olemattomuuden takia. Kun muistelee, miltä web-pohjaiset chatit näyttivät vielä muutama vuosi sitten (Messengeristä oli todella kömpelö popup- ja iframe-viritelmä), on niistä ajoista tultu todella pitkälle.

Itsekin hiljalleen suljen vähäisellä käytöllä olevan Messenger-tilini. Roikun Adiumin kautta Facebook Chatissa, Google Talkissa minut löytää osoitteella aki@h1.fi ja Skype-nimi on akibjork. Jos on asiaa, niin antaa kuulua!

2010-11-082016-10-13

H1: logo, sivut ja ensimmäiset kuukaudet

Tein yritykselleni uudet sivut. Tai pikemminkin sivun:

Logon suunnitteli ja kuvan otti Jaana Björklund.

Teknisesti sivu on luonnollisesti HTML5-muotoa, mutta toimii myös antiikkisessa IE:ssä. Sivun koodi on pyritty minimoimaan, gzip on käytössä ja kaikki muut hyvät käytännöt huomioitu. Logo on tehty manuaalisesti SVG:llä. Ainakin minulle yllätyksenä tuli, että jostain syystä selaimet lataavat tarpeettomasti object:lla upotetun SVG-logon varmistuksena olevan img:n viittaaman kuvan. Se ei ole tässä tapauksessa mikään ongelma, mutta mielenkiintoinen juttu sinänsä.

H1 on toistaiseksi yhtä kuin minä, joten sivutkin saavat heijastella sitä. Mitä sitä piilottelemaan, että yritys on pieni. Jos asiakas pelkää ostaa pieneltä toimijalta, ei se ainakaan teeskentelemällä ratkea.

Yrityksen tavoitteena ei varsinaisesti ole kasvaa, vaan ensisijaisesti tuottaa onnellisuutta – niin työntekijöilleen kuin asiakkailleen. Kasvua saa toki tapahtua. Niin käy luonnollisesti, jos löydän ympärilleni lisää samoja arvoja jakavia ihmisiä, sekä asiakkaita, jotka haluavat ostaa meiltä työtä. Tähän mennessä olen ainakin itseni työllistänyt enemmän kuin hyvin, joten jonkinlainen kasvu on todennäköistä.

Ensimmäiset reilu pari kuukautta H1 on toiminut kannattavasti ja tavoitteidensa mukaisesti. Omia, erillisiä toimitiloja sillä ei ole, koska työ tehdään joko asiakkaan tiloissa tai kotitoimistossa. Kotitoimisto on kylläkin toistaiseksi sohvan nurkka; kunnollinen työpiste on vasta suunnitelmissa. Kaikki aikanaan: menestyvä yritys keskittyy tuottavan työn tekemiseen eikä tuollaisiin epäolennaisuuksiin.

Ensimmäiset työtehtävät ovat olleet kaikkea maan ja taivaan välillä. Joitain töitä mainitsekin uusilla sivuilla. Mutta kerrottakoon, etten ainakaan kyllästymään ole päässyt.

Vähitellen on myös alkanut muodostua käsitys siitä, minkälaista työtä haluan yrityksen tekevän. Ideaali asiakas tuntuisi olevan keskisuuri yritys, jolle verkko on tärkeä tai erittäin tärkeä osa liiketoimintaa ja joka haluaa maksimoida verkkopalvelunsa tuoton. Muunkinlaiset asiakkaat toki kelpaavat, erityisesti konsultointityyppisiin asiakassuhteisiin.

Oikeastaan ei kannata rajata mitään vielä tässä vaiheessa. Kaikki on mahdollista.

2010-06-252010-09-07

How to detect if Raphaël is supported by the browser

Raphaël will set Raphael.type to ‘SVG’ when browsers supports it. Otherwise it will try to use VML and if it detects support, it sets type to ‘VML’. If not, type is set to null. So if you would like to use a fallback method of some kind, it would be beneficial to detect the condition of Raphaël not being supported by the browser. This is how you would do it:

if (Raphael.type) {
	//user Raphaël normally
} else {
	//fallback code
}

Another issue that I experienced when trying out the library in my previous post was that the text method failed in IE due to an ‘unknown runtime error’, so I had to fall back to PNG. This is easy to do by checking the value of the Raphael.type as well.

(This quick post is just for all the other poor souls out there like me that would like to quickly find a solution to this problem thru Google without actually reading the source code.)

2010-06-202011-07-10

Webin kolme ulottuvuutta

Viime päivinä olen miettinyt, voisiko webin sivustoja tai palveluita luokitella näiden kolmen ulottuvuuden kautta:

Lataa kuva: SVG, PNG

Dokumenttien web tai dokumenttikeskeinen web on se webin alkuperäinen käyttötarkoitus: alusta hypertekstin julkaisemiselle. Dokumenttien esittämiseen, etsimiseen, jakamiseen ja tallentamiseen on web ylivoimainen alusta ja kehittyy siinä edelleen.

Kaksi muutakin ovat olleet mukana melkein alusta alkaen, mutta vahvistuneet merkittäviksi vasta viimeisen puolen vuosikymmenen aikana. Sovellusalustana web on palvellut hyvin varhaisesta ajasta lähtien, mutta Google Mapsista ja Gmailista lähtenyt kehitys on ollut huimaa, ja työn tulokset tunnetaan nyt brändinimellä HTML5. Sosiaalisesta webistä puhutaan välillä liikaakin, mutta sen merkittävyyttä useimmiten silti aliarvioidaan.

Verkkopalvelun tai verkkostrategian taustalla on usein useampi kuin yksi näistä ulottuvuuksista. Vahvasti jotain ulottuvuutta edustava verkkopalvelu saattaa kuitenkin mausteena hyödyntää muita ulottuvuuksia. Isojen toimijoiden verkkopalvelut edustavat usein varsin tasaisesti kaikkia ulottuvuuksia. Kuvassa ympyrät voisivat mennä varmaan enemmänkin lomittain, mutta sitten se ei olisi enää niin nätti Venn-diagrammi.

Mieti, mihin kohtaan sijoittaisit Wikipedian, Diggin tai vaikka Engadgetin.

En varmasti ole ensimmäinen, joka tällaista miettii, mutta enpä muista itse vastaavaa nähneeni. Muistaako joku lukijoista?

Onko luokittelu riittävän kattava? Vai herääkö ihan muita ajatuksia?