Linkit eivät sovellu komennoiksi

Jakob Nielsenin Alertbox pureutuu tänään alati yleistyvään linkkien väärinkäyttöön toimintoihin. Mikä pahinta, Nielsen sortuu hyväksymään linkit, joilla on lieviä sivuvaikutuksia. Perusteluna käytetään vähän yllättäen Vistaa:

Windows Vista introduced a new GUI widget for commands: the command link. Once something is in the system that people use on a daily basis, it becomes a de facto standard. Because they’ll encounter them frequently in Vista, users will come to know and expect command links.

En muista moisiin epälinkkeihin turhasta karkista riisutussa Vistassani törmänneeni, mutta tämä osoittaa ettei Microsoftin käyttöjärjestelmäpuolellakaan (ASP.NET on toinen) ymmärretä linkin semantiikkaa. Microsoftilla on valta-asema, mutta kaikkea ei tarvitse kopioida. Linkillä on aina osoite, mutta käyttöjärjestelmä ei toimi URLien varassa. Vistassa ei siis ole linkkejä vaan sinisiä alleviivattuja sanoja, jotka käynnistävät toimintoja.

Toinen perustelu nojaa siihen, että komentolinkit mahdollistavat kuvaavamman komentonimen:

— — command links have their place because they introduce some benefits. Most notably, with a link, you can write a longer command name and thus make it more descriptive, whereas button labels have to be short (4 words or less) or the button will look weird.

Yli neljäsanaiset linkit eivät ole kovin luettavia nekään. Linkin saa ehkä hiukan pienempään tilaan, mutta painikkeenkin voi muotoilla — varsinkin kuvana — erittäin vapaasti. Edut alleviivatun tekstin käyttämisestä ovat marginaaliset. Toisen, vielä huonomman Nielsenin perustelunkin voi käydä lukemassa.

Epälinkkien kanssa toimiminen vaikeutuu ja syntyy ilmeisiä käytettävyysongelmia. Kaikki klikkausta edistyneempi toiminta tulee mahdottomaksi.

Jos unohdetaan käytettävyys, niin kuten olen kirjoittanut, GET ja sivuvaikutukset eivät sovi yhteen tietoturvasyistä. Tätä Nielsen ei tietenkään osaa huomioida, ja siksi pidänkin kirjoitusta erittäin vaarallisena.

Esimerkiksi, jos blogin kommentointi sallii kuvien liittämisen ja kommenttien poistaminen tapahtuu GET-pyynnöllä, voi kommentoimalla sopivasti saada ylläpitäjän tahtomattaan (ja huomaamattaan) poistamaan ilkeämielisen kommentoijan haluamat viestit. Google Web Accelerator tekee samaa, mutta yli-innokkaan “kiihdytyksen” harmillisena sivuvaikutuksena.

Turvallisinta on olla käyttämättä GETiä minkään toiminnon yhteydessä mitä ei voi huoletta toistaa.

Positiivista on, ettei Nielsen kovin varauksetta komentolinkkejä suosittele. Joissain asioissa on kuitenkin parempi olla ehdoton, ettei synny tuhoisia väärinymmärryksiä. Kunnioittakaamme linkkiä.

Kuka maksaa Internetin moderoinnin?

Sunnuntaisuomalainen kysyy: Tarvitaanko Lex Kuronen? Asia on niin naurettava, että ehkä olisi parempi olla kommentoimatta. Kommentoin nyt kumminkin.

– Taustalla ovat muutamat viime vuosien kantelut, jotka ovat koskeneet keskustelupalstoja. Niitä ratkaistaessa on pohdittu, että asiaa pitäisi käsitellä yleisemmällä tasolla, perustelee JSN:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö.

Miksi ihmeessä kukaan on JSN:lle kannellut keskustelupalstojen sisällöstä? Mitä ihmettä joku JSN voisi satunnaisen keskustelupalstan sisällölle?

Järeimmän ehdotuksen tekee sananvapauslainsäädäntöön perehtynyt valtionsyyttäjä Mika Illman Valtakunnansyyttäjänvirastosta.

– Olisi paikallaan harkita, pitäisikö laissa velvoittaa keskustelupalstojen ylläpitäjiä pitämään riittävä määrä keskustelun valvojia. Nämä valvoisivat keskustelua ja blokkaisivat pois lainvastaiset viestit.

Kuinka joku vapaaehtoinen moderaattori voisi olla kykeneväinen ratkaisemaan mikä viesti on laillinen ja mikä lainvastainen? Miksi hän edes haluaisi moista ratkaisua tehdä? Vapaaehtoiset moderaattorit siivoavat toki keskusteluita oman kykynsä ja halunsa mukaan keskustelun tason ylläpitämiseksi, mutta se on aivan eri asia kuin lain kirjaimen valvominen. Tahtooko valtionsyyttäjä virastoineen kenties tulla itse näitä ratkaisuja tekemään? Sellainen työ kyllä kuuluisi viranomaiselle, jos jollekin.

Entä kuka tämän poliisivaltion maksaa?

Kummallisimman lausunnon antaa kuitenkin JSN:n varapuheenjohtaja Jari Lindholm:

Toisin sanoen sananvapauslain idioottimainen porsaanreikä – jos et moderoi, et ole vastuussa – halutaan nyt tukkia. Korkea aika, mutta eikös tätä olisi voinut ajatella silloin, kun lakia tehtiin?

Ei se ole porsaanreikä. Vastuu viestistä on aina sen julkaisijalla. Esimoderoinnin tapauksessa lopullisen julkaisupäätöksen tekijä on eri kuin moderoimattoman tapauksessa. Miksi vastuun pitäisi ehdottomasti olla palvelun ylläpitäjällä? Mitä periaatteellista vikaa on siinä, ettei kaikkea keskustelua valvota Internetissä?

Tyhmien lainausten perään yksi hyväkin:

Kun internet on siivottu ja keskustelupalstat tapettu, voivat Viralliset Pakolliset Valvojat sitten kierrellä katuja, kauppoja ja ravintoloita siivoten kansalaisten julkisissa tiloissa käytävien keskusteluiden asiattomat kommentit. Vähitellen kaikki väärät kommentit katoavat koko maasta ja kaikki ovat onnellisia.

Mikään ei kestä

Xbox 360 -peliohjainTänään käynnistin kotiin päästyäni Xbox 360:n kokeillakseni Messenger-tuen tuovaa päivitystä. Päivitys asentui, mutta laite ei herännyt enää uudelleenkäynnistyksestä.

Virheilmoitus oli kolme vilkkuvaa punaista valoa. Vika ei kuitenkaan tainnut johtua päivityksestä, sillä saman ilmiön kohtasin myös eilen. Silloin tosin laitteen käynnistäminen uudelleen auttoi. Nyt ei.

Tilanne on tuttu, koska myös alkuperäisen Xboxin sain aikanaan viedä huoltoon. Tilalle sain lopulta kokonaan uuden laitteen. Käykö myös nyt niin? Ei tämä ainakaan tunnu kovin hyvältä bisnekseltä. Takuu on jo ummessa tällä kertaa, mutta täytyyhän pelikoneen kestää yli vuoden ostohetkestä!

Miksi mitään ei nykyisin tehdä kestämään?

Blogien blogaaminen blogiin

Vaikka blogit ovat olleet valtavirtaa jo lukuisia vuosia, menevät blogit ja niiden sisältämät kirjoitukset edelleen jatkuvasti sekaisin. Tätä tapahtuu niin arkisessa kielenkäytössä kuin lehtiin painettunakin.

Asia ei voisi paljon yksinkertaisempi olla: blogi on (blogi)kirjoituksista koostuva kokonaisuus, julkaisu. Vähän niin kuin se lehti. Blogikirjoitus (tai posti tai lastu) vastaa paperijulkaisun yksittäistä juttua. Näin yksinkertaista se on, ei lainkaan vaikeaa!

Päivän (“keskustelevammaksi uudistunut”, muuten) Kauppalehti hämmästytti uutisblogi-termillään viitatessaan yksittäiseen kirjoitukseen: Tämä uutisblogi on julkaistu Kauppalehti Onlinessä 4.5. Blogin julkaiseminen on jatkuvaa, joten se ei voi tapahtua vain yhtenä päivänä. No, mainittua sivustoa tutkimalla selviää, että Uutisblogi onkin blogin nimi ja olisi siten pitänyt kirjoittaa isolla alkukirjaimella. Tai ehkä Uutisblogi koostuu uutisblogeista?

Samainen lehti puhuu “blogaamisesta” uudistusta koskevan jutun yhteydessä.

Tässäpä taas blogasin yhden blogin blogiini ihan huomaamatta!