Osuuspankin e-lasku: ikävä käyttökokemus

Päätin testata Osuuspankin e-laskupalvelua Visa-laskun kanssa. E-laskun idea on kannatettava: paperisia laskuja ei tarvitse lähetellä — lasku tulee suoraan verkkopankkiin. Saapuneesta laskusta saa halutessaan ilmoituksen sähköpostilla.

Visa-laskun voi maksaa haluamallaan summalla, olettaen että maksaa luottorajan mukaan määräytyvän minimisumman kuussa. Paperisen laskun kanssa olen tottunut siihen, että maksun määrä -kohdassa seisoo minimisumma eikä todellinen kuukauden Visa-käyttö. Koska luotto on korotonta kuukauden verran, maksan tyypillisesti koko laskun aina sen saapuessa. Todellinen summa löytyi paperisesta laskusta helposti, joten virheitä ei ole sattunut.

Sähköisen laskun kanssa onnistuin tekemään virheen ensimmäisellä kerralla viime kuussa: maksoin minimisumman todellisen kulutuksen sijaa. Virheen seurauksena jouduin maksamaan korkoa ylijääneeltä summalta. Summa ei toki ole iso, mutta se että vika on huonon käyttöliittymän on raivostuttavaa.

Tässä kuussa olin terävämpi ja osasin ihmetellä kummallisen pyöreää summaa:

Erääntyvät maksut

Tuolta sivulta siirrytään linkistä E-laskun hyväksyminen -sivulle, jossa ei myöskään ole mitään mainintaa mahdollisesta vaihtoehtoisesta summasta:

E-laskun hyväksyminen

Tässä vaiheessa pitää tajuta klikata erittäin heikosti esillä olevaa laskun erittelytiedot -linkkiä. Sitä ei ole tarjolla millään muulla näytöllä. Seuraavat valinnat avautuvat:

Laskun erittelytiedot

Ensimmäisestä vaihtoehdosta voi avata laskun HTML-muotoisena ja siitä löytyy todellinen maksettava määrä. Tämä tieto on sitten kopioitava ja liitettävä laskun hyväksyminen -lomakkeelle.

Ei kauhean kätevää, mutta silti siedettävä määrä klikkauksia.

Ikävintä on kuitenkin, että virheen mahdollisuus on aivan liian suuri. Pitää osata ennakoida, että e-laskun summa ei välttämättä ole se summa minkä haluaa maksaa. Lisäksi laskun avaaminen on tehty insinöörimäiseksi (käytetään teknisiä termejä DTD ja XSL ja tarjotaan näennäisesti samanlaisia valintoja) ja se on piilotettu huomaamattoman linkin ja liian monen klikkauksen taakse.

Ymmärrän sen, että laskulla voi olla monta summaa ja niiden tuominen käyttöliittymään on hyvin vaikeaa. En silti halua joutua maksamaan ylimääräistä sen takia, että käyttöliittymä on kehno. Osuuspankin käyttöliittymä on erittäin kehno muutenkin, mutta aiemmin en ole rahaa sen takia menettänyt.

Tämä ongelma olisi ratkaistavissa esimerkiksi siten, että linkkiä laskuun tarjottaisiin aktiivisemmin tai jopa että lasku olisi yksi pakollinen näyttö hyväksymisprosessissa.

Itse en todennäköisesti tätä virhettä tule toiste tekemään, mutta aivan varmasti lukuisat muut oppivat saman asian kantapään kautta.

Paina

Viestintävirasto markkinoi kuluttajille fi-verkkotunnusten rekisteröintiä uudella omafi.fi-sivustollaan. Ilmeisesti viraston tavoitteena on tehdä rahaa tunnuksilla, koska ovat päättäneet maksaa kokosivun ilmoituksesta Kuukausiliitteessä. Mainos tuskin on ainoa laatuaan, mutta maksoi Helsingin Sanomien mediatietojen mukaan 12 500 euroa. Iso raha, mutta hinta ei näy itse mainoksessa — eikä varsinkaan sivustossa.

Omafi.fi aloittaa perinteisellä kynnysmattosivulla, jossa toivotellaan tervetulleeksi ja kysellään kieltä. Luulin näiden jo kuolleen. Sentään ei ole saatu aivotonta Flash-animaatiota mukaan ängettyä. Paha vain, että sekä kysely että toivotus on piilotettu kuvan sisään, ilman alt-tekstiä. Koko sivustolta ei löydy ainuttakaan vaihtoehtotekstiä. Otsikot ovat kuvia eikä yhdelläkään sivulla ole merkityksellistä sisältöä title-elementissä.

Paina. Ruutukaappaus viestintäviraston omafi.fi-sivustolta, jossa on luetteloitu verkkotunnuksen haun neljä vaihetta. Vaiheet ovat linkkejä, mutta niiden ulkoasu ei voi erottaa leipätekstistä.Varsinaisella etusivulla listataan neljä vaihetta, jotka tarvitaan osoitteen varaamiseen. Vaiheet ovat linkkejä, mutta asiaa ei voi päätellä katsomalla niitä. Niinpä ne on keksitty otsikoida selventävästi: Näin haet verkkotunnusta (paina). Tässä vaiheessa luulisi jo käyneen mielessä, että jotain on pielessä, kun pitää oikein kehottaa painamaan. En voinut olla painamatta.

Sivulla kaksi mahdolliseksi merkiksi tunnukseen luetellaan väliviiva, ja se esitetäänkin ajatusviivana. Väliviivaa käytetään tilanteissa, joissa muodostetaan rajakohtailmaisuja, joilla jokin asia kuvataan ääripäiden avulla, esim. 10–12, Tampere–Rovaniemi-juna.. Tätä merkkiä ei ole tarjolla verkkotunnukseen. Oikeasti on tarkoitettu lyhyempää yhdysmerkkiä.

Sivulla kolme paljastuu, ettei tunnuksen hakeminen olekaan niin kätevää kuin yritetään mainostaa: Fi-verkkotunnukset haetaan internetissä toimivan palvelun kautta. Rekisteröidyttyäsi palveluun saat muutaman päivän sisällä postitse salasanat, joiden avulla voit hakea omaa verkkotunnusta. Ihan Intter netissä toimitaan, mutta postitse lähetellään salasanoja. Näinkö varmistetaan, etteivät epäilyttävät ulkomaalaiset vain onnistu isänmaallista tunnusta saamaan? Ainakaan etusivun mukaan ulkomaalaisten tarjoamat palvelut eivät ole yhtä luotettavia: Fi-verkkotunnus on turvallinen vaihtoehto, kun haluat varmistaa kotisivujesi osoitteen luotettavuuden ja toimivuuden.

Sivulla neljä puhutaan palveluntar-joajasta ja kehotetaan siirtymään osoitteeseen https://domain.ficora.fi/. Https-protokollaa korostetaan, koska Viestintävirasto ei osaa konfiguroida palvelintaan uudelleenohjaamaan suojattuun yhteyteen. Samassa sivustossa on myös muita ongelmia, mutta jätetään ne toiseen kertaan.

Meneekö joku tähän keksittyjen tosielämätarinoiden (mitään jaanajakämppä.fi:tä ei ole edes varattu) halpaan ja sitoutuu kolmeksi vuodeksi kerrallaan suhteellisen kalliiseen fi-tunnukseen? Tunnuksen, jonka saamiseksi pitää temppuilla fyysisen postin kanssa päiväkausia, kun perinteisen kansainvälisen verkkotunnuksen rekisteröi kuka tahansa muutamassa minuutissa?

Älä uudelleenohjaa virheen sattuessa

ASP.NET:ssä voi asettaa mukautetun virheilmoitussivun kullekin HTTP:n tilakoodille (esimerkiksi 404 tai 500). Kun virhe sattuu, käyttäjä uudelleenohjataan sopivalle sivulle. Tässä tavassa on ainakin kolme asiaa väärin:

  1. Jos kävijä kirjoitti osoitteen käsin ja teki virheen, ei tuota virhettä voi helposti korjata, koska osoite vaihtuu.
  2. HTTP-viestiketju on kummallinen. Pyydetty resurssi löytyi, mutta osoitteessa, jota ei ole tai jossa sattui palvelinvirhe. Anteeksi mitä?
  3. Palvelinvirheen (500) sattuessa olisi fiksua näyttää viesti, jossa yhtenä vinkkinä kehotetaan yrittämään hetken kuluttua uudelleen. Jos tälle sivulle on uudelleenohjattu, ei toimintoa voikaan enää yrittää vain sivua päivittämällä. Käyttäjä saattaisi odottaa jotain muuta.

Esimerkki: MSDN:n kotisivu on msdn.microsoft.com. Voisi siis hyvin arvata, että ladattavat tiedostot löytyisivät osoitteesta http://msdn.microsoft.com/download/. Kokeile tuota osoitetta ja katso mitä tapahtuu. Oikea polku olisi ollut “downloads”, mutta yritäpä korjata se yhdellä näppäimellä nyt, kun osoite onkin http://msdn.microsoft.com/404/default.aspx.

(ASP.NET:ssä tämän voi korjata tarttumalla virheeseen Application_Error-metodissa global.asax:n codebehindissa ja tekemällä Server.Transfer:n oikeaan osoitteeseen. IIS:ssä ei ole tätä ongelmaa, vain ASP.NET:ssä.)