Verkkosivuille linkittäminen

Mikko Heikkinen kirjoittaa linkkaamisen vaikeudesta. Fennican viitteisiin tai hakutuloksiin linkkaaminen on mahdotonta huonon sessionhallinnan tuloksena. Todennäköisesti taustalla olevaa järjestelmää ei ole alun perin verkkokäyttöön suunniteltukaan, mikä ei tietenkään ole mikään perustelu.

Samanlaista käyttäjien ja oman liiketaloutensa kiusaamista harrastavat monet suomalaiset verkkokaupat. Ensimmäisenä tulee kirjoista mieleen Suomalainen kirjakauppa, jonka kehykseen voi kyllä linkata, mutta kirjan esittelysivulta ei pääse takaisin itse kauppaan mitenkään.

Samankaltaisesti käyttäytyy jopa Suomen suurin verkkokauppa, NetAnttila, jonka tuotteiden osoitteita voi yrittää poimia kehyksen kautta, mutta nämä linkit vain vaikuttavat toimivan, aivan kuten Fennican tapauksessa. Viallisia, sessionaikaisia linkkejä tarjoillaan myös kerro ystävälle ja tulosta tämä sivu -toimintojen alla. Vain todella nokkela keksii, että vasta oikeasti linkin itselleen lähettämällä saa myös oikeasti toimivan osoitteen.

Kehyksiä surutta käyttävään vero.fi -palveluun linkkaaminen sen sijaan onnistuu ainakin teoriassa kikkailematta. Etusivulta kolmen klikkauksen päässä on ohje Linkittäminen/viittaaminen vero.fi -palveluun. Ohjeet ovat seikkaperäiset ja ymmärrettävät, mutta tuskin tulee mieleen, että tällainen ohje voisi edes olla olemassa. Linkki ohjeeseen tai mieluummin valmis linkki sivuun pitäisi olla joka sivulla. Kun kerran joka sivuun kuitenkin tulostetaan sen ID, voisi samalla tulostaa myös tekstin linkki tähän sivuun toimivalla linkillä varustettuna.

Verkkokaupan pitäjien varsinkin pitäisi tajuta, että linkit ovat niille ilmaista mainosta ja siten elintärkeitä sisääntulevan liikenteen lähteitä. Kehyksistä on hyvin vähän oikeaa hyötyä, varsinkin kun toisessa vaakakupissa painaa reippaasti lisääntyvä kävijämäärä. Hakukoneissakin menestyy, kahdesta syystä: linkit kasvattavat PageRankia ja kehyksettömän sivun indeksoivat hakukoneet kuin hakukoneet ilman ongelmia.

Verkkokaupassa kävijöiden määrän maksimointi on ensisijainen asia, sillä siitä riippuu hyvin suoraan liiketoiminnan tulos, mutta hyvin tärkeää se on myös pelkästään viestinnällisillä sivustoilla. Toivottavasti kehykset, hölmö sessionhallinta ja varsinkin näiden kuolettava yhdistelmä poistuvat käytöstä mahdollisimman nopeasti.

Suomen helpoin

Osuuspankki on avannut uuden verkkopankkikäyttöliittymän ja mainostaa sitä Suomen helpoimmaksi Internet-pankiksi. Näkemys helppoudesta on kummallinen.

Kaikki linkit on korvattu nappuloin, mikä tuntuu todella oudolta. Kerrataanpa perusjako: nappuloiden on tarkoitus lähettää lomakkeelle syötetty tieto palvelimelle, linkkien on tarkoitus johdattaa uuteen verkko-osoitteeseen. Miksi kaikille webiä käyttäneille tuttu käyttölogiikka on pitänyt keksiä uudelleen? Heti ensimmäisellä sivulla kehotetaan valitsemaan tunnistautumustapa, vaikka tapoja on tarjolla vain yksi. Kun vain yksi vaihtoehto on tarjolla, valintaan pakottaminen on ainoastaan hämmentävää.

Valinta tehdään klikkaamalla nappulaa, joka suorittaa JavaScriptin pätkän, joka ohjaa toiselle sivulle eli toimii kuten yksinkertainen linkki toimisi. Ilman JavaScriptiä ei siis pääse yhtään minnekään. Tämä rajoitus on aivan turha eikä siitä edes varoiteta missään, huolimatta HTML-speksin helppokäyttöisestä noscript-tagista.

Tekstin koon vaihtaminen toimii vain Internet Explorerissa, mutta silloinkin vain kun JavaScript kytketään päälle. Näin ei tällä hetkellä voi kuitenkaan toimia, jos ei tahdo koneelleen kutsumattomia vieraita. Tämän, kuten myöskin värit vaihtavan toiminnon olisi helposti voinut tehdä palvelinpäässä, jolloin ei oltaisi oltu riippuvaisia selaimen asetuksista ja merkistä.

Sivut julistavat olevansa XHTML:ää, mutta eivät sitä ole. Taitto on tehty kiinteän levyisin taulukoin, mutta sentään pikselikuvia ei ole käytetty. Varsinkin heikkonäköisten keskuudessa varsin yleisellä 800×600-resoluutiolla osa tekstistä jää ruudun ulkopuolelle ja pakottaa selaimen esittämään sivuttaisvierityspalkin aivan turhaan, mikä syö tilaa ennestään pieneltä ruudulta ja vaikeuttaa sivujen lukemista. Näin yksinkertainen sivu pitäisi helposti saada mahtumaan 640×480-resoluutioon tai jopa pienempäänkin.

Onkohan mainostettua ulkopuolisen yrityksen tekemää käytettävyystestiä suoritettu muilla kuin yleisimmän selaimen oletusasetuksilla? Esimerkiksi sokeaa web-lomakkeella avustavat labelit, fieldsetit ja legendit puuttuvat kokonaan.

Entä mistäköhän johtuu, että helppokäyttöisyyden, selkeyden ja esteettömyyden luullaan tarkoittavan rumaa, vastenmielistä ja karua ulkoasua?