Ilmeisesti tällä viikolla uudistunut yle.fi on luopunut www:stä osoitteissaan. Tai no, melkein. WWW:llinen URL ei uudelleenohjaa viralliseen vastineeseensa, mutta muuten linkit ainakin etusivulta vaikuttaisivat kaikki olevan pääasiassa ilman www:tä.
Pisteet myös uutisten URLien uusimisesta lähes selkokielisiksi ja vieläpä niin, että vanhat osoitteet toimivat edelleen. Miinusta väärästä uudelleenohjauskoodista, alaviivoista, numeerisesta ID:stä ja tarpeettomasta html-päätteestä.
Lue myös kaksiosaisen artikkelisarjan toinen osa: Web-sivun kieli, osoitteessa vai ei?.
Kun kielitieto halutaan näyttää URL:ssä, miten ja missä kohtaa se ilmaistaan?
Kielen voi useimmiten ilmaista riittävällä tarkkuudella kahdella merkillä. fi kertoo, että kieli on suomea. sv kertoo ruotsin olevan kielen. Toisin kuin suomea, ruotsia puhutaan hiukan eri tavalla useammassa maassa. On kuitenkin äärimmäisen harvinaista, että samasta dokumentista on olemassa versio sekä suomenruotsiksi että riikinruotsiksi.
Kaksi- tai jopa sitäkin useampiosaista koodia käytetään näissä harvinaisissa tapauksissa: Esimerkiksi sv-FI ilmaisee suomenruotsin. Käytäntö on kirjoittaa maakoodi isolla, primäärikieli pienellä, mutta näillä ei ole teknistä merkitystä. URL:ssä kaikkein käytettävintä on näyttää vain pieniä kirjaimia.
Ensisijaisesti kannattaa yksinkertaisuuden nimissä siis käyttää kaksimerkkistä kielikoodia ja käyttää moniosaisiakin vain silloin kuin niitä todella tarvitaan. Continue reading “Kieli URL:ssä”
Linkittäminen on varmasti verkkokirjoittamisen oleellisin yksittäinen asia. Vaikka linkin tekeminen on useimmiten äärimmäisen helppoa, niin muutaman perusasian tunteminen auttaa tekemään huomattavasti parempia linkkejä.
Linkkisanojen valinnasta voisi kirjoittaa pitkästikin, mutta tässä joitain irrallisia huomioita:
Del.icio.us on nyt Delicious. Heti ilmeistä uutta on professionaalimpi ulkoasu.
Mitä uuutta -sivu listaa (suhteessa uudistukseen kuluneeseen aikaan melko vähäiset) toiminnalliset uudistukset. Positiivisimpana uudistuksena pidin sitä, että sivut latautuvat nyt huomattavasti entistä nopeammin ja varsinkin haku on nopeutunut merkittävästi.
Mielenkiintoista muuten, miten ruutukaappauksissa näkyy käyttäjä nimeltä Joshua. Joshua Schachter perusti aikanaan del.icio.usin ja lähti ennen uuden version julkistusta Yahoolta.
Virallisilla sivuilla unohdettiin mainita yksi uudistus, joka oli varsin mukava havaita: Bookmarkiin liittyvät muistiinpanot oli ennen rajattu 255 merkkiin (joista vielä ääkköset laskettiin kahdeksi), joten lainatessa tila loppui liian usein kesken. Nyt raja on 1 000 merkkiä. Valitettavasti vain en onnistunut saamaan Deliciousin Firefox-laajennusta ymmärtämään pidempien muistiinpanojen päälle. Vaikka asensin uusimman version, jonka ohjesivuilla vielä näkyy 1 000 merkin rajoitus, olen edelleen rajoitettu 255 merkkiin.
Ehkä asia korjautuu ajan myötä. Pitää tyytyä bookmarkletiin siihen asti.
Jakob Nielsenin Alertbox pureutuu tänään alati yleistyvään linkkien väärinkäyttöön toimintoihin. Mikä pahinta, Nielsen sortuu hyväksymään linkit, joilla on lieviä sivuvaikutuksia. Perusteluna käytetään vähän yllättäen Vistaa:
Windows Vista introduced a new GUI widget for commands: the command link. Once something is in the system that people use on a daily basis, it becomes a de facto standard. Because they’ll encounter them frequently in Vista, users will come to know and expect command links.
En muista moisiin epälinkkeihin turhasta karkista riisutussa Vistassani törmänneeni, mutta tämä osoittaa ettei Microsoftin käyttöjärjestelmäpuolellakaan (ASP.NET on toinen) ymmärretä linkin semantiikkaa. Microsoftilla on valta-asema, mutta kaikkea ei tarvitse kopioida. Linkillä on aina osoite, mutta käyttöjärjestelmä ei toimi URLien varassa. Vistassa ei siis ole linkkejä vaan sinisiä alleviivattuja sanoja, jotka käynnistävät toimintoja.
Toinen perustelu nojaa siihen, että komentolinkit mahdollistavat kuvaavamman komentonimen:
— — command links have their place because they introduce some benefits. Most notably, with a link, you can write a longer command name and thus make it more descriptive, whereas button labels have to be short (4 words or less) or the button will look weird.
Yli neljäsanaiset linkit eivät ole kovin luettavia nekään. Linkin saa ehkä hiukan pienempään tilaan, mutta painikkeenkin voi muotoilla — varsinkin kuvana — erittäin vapaasti. Edut alleviivatun tekstin käyttämisestä ovat marginaaliset. Toisen, vielä huonomman Nielsenin perustelunkin voi käydä lukemassa.
Epälinkkien kanssa toimiminen vaikeutuu ja syntyy ilmeisiä käytettävyysongelmia. Kaikki klikkausta edistyneempi toiminta tulee mahdottomaksi.
Jos unohdetaan käytettävyys, niin kuten olen kirjoittanut, GET ja sivuvaikutukset eivät sovi yhteen tietoturvasyistä. Tätä Nielsen ei tietenkään osaa huomioida, ja siksi pidänkin kirjoitusta erittäin vaarallisena.
Esimerkiksi, jos blogin kommentointi sallii kuvien liittämisen ja kommenttien poistaminen tapahtuu GET-pyynnöllä, voi kommentoimalla sopivasti saada ylläpitäjän tahtomattaan (ja huomaamattaan) poistamaan ilkeämielisen kommentoijan haluamat viestit. Google Web Accelerator tekee samaa, mutta yli-innokkaan “kiihdytyksen” harmillisena sivuvaikutuksena.
Turvallisinta on olla käyttämättä GETiä minkään toiminnon yhteydessä mitä ei voi huoletta toistaa.
Positiivista on, ettei Nielsen kovin varauksetta komentolinkkejä suosittele. Joissain asioissa on kuitenkin parempi olla ehdoton, ettei synny tuhoisia väärinymmärryksiä. Kunnioittakaamme linkkiä.