Posted on

From this post on: only in English

I have been blogging for about 6 years now. In that time, I have only blogged in English a couple of times.

It is time for that to change.

I have no other motivation behind the change than to practice my written English. I certainly don’t hope to get a much wider audience. Even thou I would have no objections, should that ever happen.

I would also ask you to comment in English from now on. I know, that will at first seem like a bit stupid, mostly Finns discussing in English. But, after a short period, that feeling went away in Twitter too.

I obviously will not be translating the older posts, but the tags I will (again). The UI is mostly translated into English by now. Anything else I should be considering?

Posted on

Web-sivun kieli, osoitteessa vai ei?

Lue myös kaksiosaisen artikkelisarjan ensimmäinen osa: Kieli URL:ssä.

URL-osoitteiden hallinta on www-sivuston, julkaisujärjestelmän tai web-frameworkin avainkohtia. Joskus URL:ssä on tarve näyttää dokumentin kieli. Koska ja miksi?

Kieli URL:ssä on tarpeeton, jos sivusto ei tarjoa sisältöä kuin yhdellä kielellä. Sitä ei sinne kannata varmuuden vuoksi laittaa, vaikka sisältö joskus tulevaisuudessa saattaa laajentua. Kaikki ylimääräinen URL:ssä lisää osoitteiden monimutkaisuutta ja mitä monimutkaisempi URL, sen vaikeakäyttöisempi.

Sisältöneuvottelu

HTTP:n Content Negotiation, sisältöneuvottelu, on tekniikka, jolla voidaan vaikuttaa siihen, mikä versio sisällöstä tarjoillaan User-Agentille eli yleensä selaimelle ja sitä kautta käyttäjälle. Continue reading “Web-sivun kieli, osoitteessa vai ei?”

Posted on

Kieli URL:ssä

Lue myös kaksiosaisen artikkelisarjan toinen osa: .

Kun kielitieto halutaan näyttää URL:ssä, miten ja missä kohtaa se ilmaistaan?

Monenlaisia kielikoodeja

Kielen voi useimmiten ilmaista riittävällä tarkkuudella kahdella merkillä. fi kertoo, että kieli on suomea. sv kertoo ruotsin olevan kielen. Toisin kuin suomea, ruotsia puhutaan hiukan eri tavalla useammassa maassa. On kuitenkin äärimmäisen harvinaista, että samasta dokumentista on olemassa versio sekä suomenruotsiksi että riikinruotsiksi.

Kaksi- tai jopa sitäkin useampiosaista koodia käytetään näissä harvinaisissa tapauksissa: Esimerkiksi sv-FI ilmaisee suomenruotsin. Käytäntö on kirjoittaa maakoodi isolla, primäärikieli pienellä, mutta näillä ei ole teknistä merkitystä. URL:ssä kaikkein käytettävintä on näyttää vain pieniä kirjaimia.

Ensisijaisesti kannattaa yksinkertaisuuden nimissä siis käyttää kaksimerkkistä kielikoodia ja käyttää moniosaisiakin vain silloin kuin niitä todella tarvitaan. Continue reading “Kieli URL:ssä”

Posted on

Ison suomen kieliopin verkkoversio

Iso suomen kielioppi, epävirallisesti ISK, ilmestyi vuonna 2004 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana. Verkkoversio, epävirallisesti VISK, sisältää tämän kieliopin, sen vuonna 2005 ilmestyneen termistön määritelmineen sekä joukon tiedon hakua helpottavia toimintoja.

Upeaa! Voisivat kyllä vielä panna titlet kuntoon.

scripta.kotus.fi/… →