Osoitteettomat linkit

Web-sivujen kävijä voi periaatteessa toimia sivuston kanssa vain kahdella tavalla. Hän voi klikata linkkiä tai lähettää lomakkeen painamalla nappulaa.

Kysymys kuuluu, mistä tietää, milloin on syytä tehdä linkki ja milloin taas käyttää lomaketta. Tietysti valinnan voisi tehdä sattumanvaraisesti ja valita mikä tuntuu sopivimmalta, kuten aina ennenkin. Mutta jos vaikka ensi kerralla ei enää?

Jos katsoo esimerkiksi Gmailin saapuneet viestit -näkymää, saattaisi asetukset-linkin avaaminen uuteen ikkunaan tai välilehdelle tuntua triviaalilta toimelta. Teksti on väritykseltään sininen. Se on alleviivattu. Silti sen kanssa ei voi toimia kuin tavallisen linkin. Lähdekoodin tasolla näkyy tällaista: <span class="lk" id="prf_g">Settings</span>, joten klikkaamista lukuun ottamatta epälinkkiä ei voi käyttää kuten oikeaa.

Oikean linkin voi lisätä suosikkeihin tai kirjanmerkkeihin. Linkin osoitteen voi kopioida ja liittää pikaviestikeskusteluun. Linkin voi avata toiseen selainikkunaan. Mikään näistä ei toimi hyvin tai ollenkaan, jos a-elementtiä käytetään käynnistämään toiminnallisuutta, joka ei liity toiseen osoitteeseen siirtymiseen.

Peukalosääntönä voi pitää, että linkkiä voidaan käyttää vain, jos haluttu toiminto on siirtää käyttäjä toiseen URL-osoitteeseen. Tässä yhteydessä voi silti hyvin tehdä muitakin toimia, esimerkiksi suorittaa JavaScript-koodia, olettaen, että toimet ovat toissijaisia. Esimerkiksi tiedon välittäminen klikkauksesta palvelimelle statistiikkatarkoituksissa tai linkin osoitteen avaaminen ponnahdusikkunaan ovat tällaisia toimia. Ilman niitä sivu tai sovellus voi jatkaa toimintaansa normaalisti.

Kaikkiin muihin toimiin tulisi käyttää lomaketta ja painiketta — tai mitä tahansa muuta käyttöliittymäelementtiä, kunhan se ei muistuta linkkiä. Ei ole väliä onko toiminnon tarkoitus lähettää lomakkeen tiedot palvelimelle tai suorittaa nokkelaa JavaScriptiä.

Joten ei. Ei <a href="#" onclick="teeJotain();">Klikkaa tästä!</a> eikä varsinkaan <a href="javascript:popup('http://www.example.org/')">Klikkaa tästä!</a>.

Käytä linkkiä vain, kun on URL-osoite mihin osoittaa. Käytä aina oikeaa linkkiä: a-elementtiä, jossa URL on href-attribuutissa.

Uudet Intel-Macit

Applen tänään julkistamat Intel-pohjaiset Macit yllättivät monet, sillä laitteiden piti olla valmiina vasta muutaman kuukauden päästä. Intelin 32-bittiseen tuplaydinprosessoriin pohjaavat uudet PowerBookit MacBook Prot ja (taas) uudet iMacit lupaavat moninkertaisia tehoja.

Julkistus oli kuitenkin hiukan puolivillainen. Kömpelöltä kuulostava uusi MacBook Pro -nimi heijastuu myös itse laitteeseen: kokovaihtoehtoja ei ole ja ainoan koon 15,4 tuumaa näyttöä ja 2,54 kiloa painoa on monille liikaa. Muita kokoja tullee ilmeisesti myöhemmin. Toisaalta tehoja luvataan jopa 4 kertaa enemmän kuin vanhoissa G4-prosessorisissa oli.

Uusi iMac näyttää kaikin puolin hyvältä. Tehoja piisaa, eikä hintakaan ole niin hirvittävä kuin MacBookilla. En keksi muuta itkun aihetta kuin sen, että oman, reilun puoli vuotta vanhan iMac G5:n jälleenmyyntiarvo tippui kertaheitolla rajusti.

Feedit läjään

Robert Scoble yrittää saada pomonsa ostamaan NewsGatorin. Tuotevalikoimaa firmalla ainakin on. Googlen feed-API on todellinen uhka, koska yllättävän monella on käytössään useampi kone, joilta kaikilta pitäisi olla pääsy feedeihin. Microsoftin Vistaan suunnittelema, koneen kaikkien sovellusten yhteinen feedivarasto on hyvä alku, mutta ei riitä kuin yhden koneen orjille.

Itse olen unelmoinut synkronoitavasta feedivarastosta vuosia. Alkujaan ongelman ratkasi mukana (töiden ja kodin välillä) kulkeva kannettava. Sittemmin olen tyytynyt Bloglinesiin, jonka mobiiliversio on jopa käyttökelpoinen. Varsinainen Bloglines osaa pari oleellista asiaa oikein, loput menevätkin sitten todella metsään. Bloglinesin kehittäminenkin tuntuu olevan täysin jäissä.

NewsGatorin mobiiliversio on harmittavasti maksullinen — muuten voisi harkitakin siirtymistä. Kaikesta pitää valittaa, mutta mikään ei silti saisi maksaa. Toisaalta, ovat sähköpostipalvelutkin ilmaisia eivätkä järjestelmät ainakaan yksinkertaisempia.

Toivottavasti Googlen API otetaan käyttöön laajalti. Toivottavasti Google tekee myös jotain surkealle Readerilleen, mutta ei ole pakko: jos API on hyvä, joku muu varmasti tekee paremman.

Pieni tauko tekee hyvää

Edellinen blogini tässä samassa osoitteessa kuoli vähitellen. En tiedä mitä tapahtui. En kuitenkaan löytänyt elämää, vaan jatkoin ihan samojen ja uusienkin asioiden seuraamista. Puolessa vuodessa keräsin kuin vahingossa ajankohtaisia linkkejä del.icio.us:iin yli 300 kappaletta. Monesta noista olisi voinut kirjoittaa kappaleen tai pari. Tuntui jotenkin haaskaukselta kerätä ja jalostaa tietoa vain itseään varten.

Mikään selkeä päätös ei nytkään aja bloggaamaan. Ei ole suunnitelmia tai tavoitteita. Päätinpä vain asentaa WordPressin ja kokeilla skinien tekoa. Tai oikeastaan tämä tapahtui jo kesällä. Jotenkin sitten nyt päätin heittää vanhat säädöt julki. WordPressin uuden 2.0-version julkaisukin osui sopivaan saumaan. Aiempi bloginihan pyöri itse tehdyllä alustalla ja sitä edellinen Bloggerin FTP-siirron kautta. Kaikki tyypilliset vaihtoehdot on nyt siis koettu.

“Layout” näyttää pelottavasti Ordered Listiltä, mutta uskokaa tai älkää, se on oikeasti peräisin ajalta ennen tuota merkkipaalua. Ulkoasu on myös erittäin kesken rikkinäisine linkkeineen kaikkineen. Säädän lisää, jos ja kun tämä jaksaa jatkaa eloaan.

Validi vain etusivultaan?

Aina kun joku ison firman saitti saadaan validina ulos, standardipiireissä kohistaan ja iloitaan. Erittäin usein on kuitenkin vaivauduttu siivoamaan ainostaan etusivu. Alasivut voivat olla virheitä täynnä, mutta kukaan ei keksi enää parannettavaa. What more could you want? Indeed.

Esimerkiksi kelpaa tämä nyt kohistava AT&T, jolla tosin ymmärtääkseni oli ennenkin validi etusivu, nyt vain graafinen ilme muuttui. Satunnaisotannalla löysin vain yhden alasivun, joka validoitui. Miksi tavoitella validia koodia vain etusivulla? Siksi, että voisi paistatella alan piirien myötähyminässä? Kehno motiivi, mutta sentään motiivi ohjaa oikeaan suuntaan. Mozilla-kehittäjä Henri Sivosen mainioon listaan HOWTO Spot a Wannabe Web Standards Advocate (via) voisi siis lisätä yhden kohdan.