Feedit läjään

Robert Scoble yrittää saada pomonsa ostamaan NewsGatorin. Tuotevalikoimaa firmalla ainakin on. Googlen feed-API on todellinen uhka, koska yllättävän monella on käytössään useampi kone, joilta kaikilta pitäisi olla pääsy feedeihin. Microsoftin Vistaan suunnittelema, koneen kaikkien sovellusten yhteinen feedivarasto on hyvä alku, mutta ei riitä kuin yhden koneen orjille.

Itse olen unelmoinut synkronoitavasta feedivarastosta vuosia. Alkujaan ongelman ratkasi mukana (töiden ja kodin välillä) kulkeva kannettava. Sittemmin olen tyytynyt Bloglinesiin, jonka mobiiliversio on jopa käyttökelpoinen. Varsinainen Bloglines osaa pari oleellista asiaa oikein, loput menevätkin sitten todella metsään. Bloglinesin kehittäminenkin tuntuu olevan täysin jäissä.

NewsGatorin mobiiliversio on harmittavasti maksullinen — muuten voisi harkitakin siirtymistä. Kaikesta pitää valittaa, mutta mikään ei silti saisi maksaa. Toisaalta, ovat sähköpostipalvelutkin ilmaisia eivätkä järjestelmät ainakaan yksinkertaisempia.

Toivottavasti Googlen API otetaan käyttöön laajalti. Toivottavasti Google tekee myös jotain surkealle Readerilleen, mutta ei ole pakko: jos API on hyvä, joku muu varmasti tekee paremman.

Pieni tauko tekee hyvää

Edellinen blogini tässä samassa osoitteessa kuoli vähitellen. En tiedä mitä tapahtui. En kuitenkaan löytänyt elämää, vaan jatkoin ihan samojen ja uusienkin asioiden seuraamista. Puolessa vuodessa keräsin kuin vahingossa ajankohtaisia linkkejä del.icio.us:iin yli 300 kappaletta. Monesta noista olisi voinut kirjoittaa kappaleen tai pari. Tuntui jotenkin haaskaukselta kerätä ja jalostaa tietoa vain itseään varten.

Mikään selkeä päätös ei nytkään aja bloggaamaan. Ei ole suunnitelmia tai tavoitteita. Päätinpä vain asentaa WordPressin ja kokeilla skinien tekoa. Tai oikeastaan tämä tapahtui jo kesällä. Jotenkin sitten nyt päätin heittää vanhat säädöt julki. WordPressin uuden 2.0-version julkaisukin osui sopivaan saumaan. Aiempi bloginihan pyöri itse tehdyllä alustalla ja sitä edellinen Bloggerin FTP-siirron kautta. Kaikki tyypilliset vaihtoehdot on nyt siis koettu.

“Layout” näyttää pelottavasti Ordered Listiltä, mutta uskokaa tai älkää, se on oikeasti peräisin ajalta ennen tuota merkkipaalua. Ulkoasu on myös erittäin kesken rikkinäisine linkkeineen kaikkineen. Säädän lisää, jos ja kun tämä jaksaa jatkaa eloaan.

Validi vain etusivultaan?

Aina kun joku ison firman saitti saadaan validina ulos, standardipiireissä kohistaan ja iloitaan. Erittäin usein on kuitenkin vaivauduttu siivoamaan ainostaan etusivu. Alasivut voivat olla virheitä täynnä, mutta kukaan ei keksi enää parannettavaa. What more could you want? Indeed.

Esimerkiksi kelpaa tämä nyt kohistava AT&T, jolla tosin ymmärtääkseni oli ennenkin validi etusivu, nyt vain graafinen ilme muuttui. Satunnaisotannalla löysin vain yhden alasivun, joka validoitui. Miksi tavoitella validia koodia vain etusivulla? Siksi, että voisi paistatella alan piirien myötähyminässä? Kehno motiivi, mutta sentään motiivi ohjaa oikeaan suuntaan. Mozilla-kehittäjä Henri Sivosen mainioon listaan HOWTO Spot a Wannabe Web Standards Advocate (via) voisi siis lisätä yhden kohdan.

Verkkosivuille linkittäminen

Mikko Heikkinen kirjoittaa linkkaamisen vaikeudesta. Fennican viitteisiin tai hakutuloksiin linkkaaminen on mahdotonta huonon sessionhallinnan tuloksena. Todennäköisesti taustalla olevaa järjestelmää ei ole alun perin verkkokäyttöön suunniteltukaan, mikä ei tietenkään ole mikään perustelu.

Samanlaista käyttäjien ja oman liiketaloutensa kiusaamista harrastavat monet suomalaiset verkkokaupat. Ensimmäisenä tulee kirjoista mieleen Suomalainen kirjakauppa, jonka kehykseen voi kyllä linkata, mutta kirjan esittelysivulta ei pääse takaisin itse kauppaan mitenkään.

Samankaltaisesti käyttäytyy jopa Suomen suurin verkkokauppa, NetAnttila, jonka tuotteiden osoitteita voi yrittää poimia kehyksen kautta, mutta nämä linkit vain vaikuttavat toimivan, aivan kuten Fennican tapauksessa. Viallisia, sessionaikaisia linkkejä tarjoillaan myös kerro ystävälle ja tulosta tämä sivu -toimintojen alla. Vain todella nokkela keksii, että vasta oikeasti linkin itselleen lähettämällä saa myös oikeasti toimivan osoitteen.

Kehyksiä surutta käyttävään vero.fi -palveluun linkkaaminen sen sijaan onnistuu ainakin teoriassa kikkailematta. Etusivulta kolmen klikkauksen päässä on ohje Linkittäminen/viittaaminen vero.fi -palveluun. Ohjeet ovat seikkaperäiset ja ymmärrettävät, mutta tuskin tulee mieleen, että tällainen ohje voisi edes olla olemassa. Linkki ohjeeseen tai mieluummin valmis linkki sivuun pitäisi olla joka sivulla. Kun kerran joka sivuun kuitenkin tulostetaan sen ID, voisi samalla tulostaa myös tekstin linkki tähän sivuun toimivalla linkillä varustettuna.

Verkkokaupan pitäjien varsinkin pitäisi tajuta, että linkit ovat niille ilmaista mainosta ja siten elintärkeitä sisääntulevan liikenteen lähteitä. Kehyksistä on hyvin vähän oikeaa hyötyä, varsinkin kun toisessa vaakakupissa painaa reippaasti lisääntyvä kävijämäärä. Hakukoneissakin menestyy, kahdesta syystä: linkit kasvattavat PageRankia ja kehyksettömän sivun indeksoivat hakukoneet kuin hakukoneet ilman ongelmia.

Verkkokaupassa kävijöiden määrän maksimointi on ensisijainen asia, sillä siitä riippuu hyvin suoraan liiketoiminnan tulos, mutta hyvin tärkeää se on myös pelkästään viestinnällisillä sivustoilla. Toivottavasti kehykset, hölmö sessionhallinta ja varsinkin näiden kuolettava yhdistelmä poistuvat käytöstä mahdollisimman nopeasti.

SmartyPants ja suomen kieli

“ on vasen lainausmerkki (“). Suomessa sitä ei käytetä, vaan lainauksen aloittava ja lopettava merkki on sama, eli oikea lainausmerkki ” (”). Sama koskee puolilainausmerkkejä, eli tyypillisimmin apostrofeja (heittomerkkejä): ’ (’) aloittaa ja lopettaa lainauksen. Vasenta heittomerkkiä ‘ (‘) ei suomen kielessä käytetä.

SmartyPants on fiksu pikku apuohjelma, joka muun muassa konvertoi lainausmerkkien sijaan yleisesti ja virheellisesti käytetyt tuumamerkit oikeiksi HTML-entiteeteikseen. Se ei kuitenkaan ota huomioon käytettävää kieltä. Otettuani SmartyPantsin PHP-version käyttöön, totesin tämän ongelman. Osoittautui, että ongelmaan oli helppo ratkaisu.

Korvasin SmartyPantsin koodista kaikki viitteet vasempaan lainausmerkkiin ja puolilainausmerkkiin, eli korvasin kaikki viittaukset “:aan ”:lla ja ‘:aan ’:lla. Ensin mainittuja löytyi kaksitoista ja seuraavia yhdeksän. Hyvin tuntuu nyt pelaavan, tiedä sitten mitä menin rikkomaan.

Lähteenä käytin Markus Itkosen mainiota Typografian käsikirjaa (siinäpä verkkokauppa, joka inhoaa itseensä linkkaamista).

Lisäys: Mozilla-pohjaiset selaimet lisäävät oletusarvoisesti lainausta merkitsevän q-elementin ympärille tuumamerkit. Tämän voi korjata seuraavalla säännöllä:

q::after, q::before {
	content: "201D";
}