Author: Aki Björklund

Posted on

Verkkojournalisti on palkkatrollaaja

Palkkatrollausta on ehdotettu suomennokseksi astroturffaukselle. Siihen se ei minustakaan oikein sovi, mutta valitettavan hyvin se sopii kuvaamaan toisenlaista verkkokirjoittelua.

Toimivaksi havaittu keino kerätä klikkauksia on väittää jotain järjetöntä, vääristellä totuutta erityisesti otsikossa ja/tai ylipäätään ylidramatisoida miten mitätöntä asiaa tahansa. Se saa yleisön näppärästi raivoihinsa, jakamaan linkkiä ja sitä kautta mainosmarkat palkitsevat julkaisun. Kuvio on helpointa todeta Amppareista.

Journalisti saa kirjoittelustaan palkkaa – tosin useinkaan ei kummoista, mutta kumminkin. Journalisti trollaa. Journalisti on siten palkkatrollaaja.

Posted on

Kunnon pelit selaimessa – ihan kohta

Mozilla Hacks -blogissa hehkutetaan kuinka Mozilla käänsi BananaBread-pelin Emscriptenillä WebGL-pohjaiseksi, selaimessa yllättävän nätiksi ja sulavaksi peliksi. Hassua, kun siitä ei ole kovinkaan kauan kuin muistan ensimmäisiä alkeellisia Wolfenstein 3D -klooneja ilmaantuneen web-alustalle. Joo, siitä on aika tuore ja nättikin käännös, mutta silti, edellisen vuosikymmenen teknologiaa.

Loppujen lopuksi se, että saadaan erityisen näyttävää jälkeä aikaan ei minusta ole kovinkaan tärkeää. Enemmän painavat käyttökokemukseen liittyvät asiat: full screen API, kursorin lukitseminen sovelluksen sisälle ja erityisesti se, että kokonaisuus toimii selaimen release-versiolla ja ilman asetusten räpeltämistä. Sulavuus on toki tärkeä osa käyttökokemusta, mutta sinne pääsee karsimalla näyttävyyttä.

Aina on HC-pelaajia, joille mikään ei ole riittävästi, mutta kummasti nuo konsolitkin tuntuvat myyvän kymmenen vuotta ja kauemminkin yhdellä ja samalla raudalla. Miksi siis web-pohjaiset pelit eivät voisi menestyä?

Posted on

Kuinka tulla erinomaiseksi WordPress-kehittäjäksi

Jonathan Wold kirjoittaa Smashing Magazinessä siitä, kuinka tulla loistavaksi WordPress-kehittäjäksi. En tiedä olenko ihan samaa mieltä siitä, että juuri näillä vinkeillä aukeaisi taivaan portit, mutta mielenkiintoinen ja tolkullinen juttu kuitenkin. Siinä on monta hyvää pointteria erityisesti vähemmän WordPressiä tuntevalle.

Itse pidän ehdottomasti tärkeimpänä tekijänä ylipäätään web-kehityksen mahdollisimman monipuolista yleisosaamista. Yksittäiset teknologiat on hyvin helppo oppia sen jälkeen.

Tähän kohtaan sopisi hyvin mainostaa avoimia työpaikkojamme, mutta valitettavasti ne tuli juuri täytettyä. Siitä huolimatta: Jos luulet, että artikkelin asiat ovat sinulla erinomaisesti hallussa ja kaipaat Suomen parhaiden WordPress-osaajien seuraan, niin ota yhteyttä.

Posted on

Spesialistikoodari hätääntyy

Tuottava alusta on alusta, jolla saa entiseen verrattuna tehtyä asioita halvalla ja nopeasti, mutta kuitenkin riittävän laadukkaasti. Yhden teknologian spesialistikoodari hätääntyy, kun tuottava alusta kasvattaa suosiotaan. Hän haluaa todistaa tarpeellisuutensa.

Spesialistikoodarin tehokkain ase tuottavia alustoja vastaan on sana arkkitehtuuri. Esimerkiksi: “Tuottavan alustan arkkitehtuuri on täysin paska. Tietoturvassa on aukkoja ja koodi on rumaa.” Hän unohtaa sujuvasti, että kaikessa koodissa on aukkoja ja että rumuus on subjektiivista. Arkkitehtuuri ei sitä paitsi tässä yhteydessä oikeastaan tarkoita mitään muuta kuin että koodarin kapeasta näkökulmasta asiat on tehty väärin.

Arkkitehtuuriargumentti toimii, koska se on niin epämääräinen. Ja kuka muka voi tietää asiat paremmin kuin asiantuntija?

Tuottavien alustojen sijaan spesialisti suosii alustoja, jossa riittää nysvättävää ja samoja asioita voi koodata yhä uudestaan yhä jännittävimmillä ja vaikeammilla tavoilla. On aivan sama, ratkooko hän oikeita ongelmia.

Spesialistikoodari osaa ja tietää paljon yhä vähemmästä. Hän pureutuu syvemmälle esimerkiksi skaalautumisen ja tietoturvan problematiikkaan, vaikka nämä ovat jo ajat sitten lakanneet olemasta useimmille asiakkaille relevantteja ongelmia.

Hän koodaa itseään, ei muita varten.

Posted on

VR arpoo lähtöaikoja

Viime viikolla tein virheostoksen VR:n verkkokaupassa. Ensimmäisellä ruudulla kysytty junavalinta vaihtuikin kolmannella aikaisemmaksi, enkä ollut tarkkana maksamisvaiheessa. Vaadin palautetoiminnon kautta rahojani takaisin, mutta en saanut tähän päivään mennessä vastausta.

Yllä oleva video havainnollistaa, kuinka ostoprosessissa edestakaisin liikkuessa valinta ei pysy, vaan tilalle ilmeisen sattumanvaraisesti arvotaan joku muu lähtö.

Kyseessä ei ole edes mikään uusi löytö. Ongelma on raportoitu jo kohua herättäneessä User Pointin käytettävyysarviossa (sivun 40 lopussa).

Panee miettimään, että miksi ensimmäisellä sivulla mitään valintaa edes on, jos sitä ei lainkaan kunnioiteta.

Panee myös miettimään, kuinka moni on mennyt samaan ansaan. Ainakin minun kahteen kertaan maksetulla matkallani käytävän toisella puolella istui matkustaja, joka oli tehnyt saman virheen.

No, jotenkin ne uudistukseen hukatut rahat on saatava takaisin.