Osuuspankin e-lasku: ikävä käyttökokemus

Päätin testata Osuuspankin e-laskupalvelua Visa-laskun kanssa. E-laskun idea on kannatettava: paperisia laskuja ei tarvitse lähetellä — lasku tulee suoraan verkkopankkiin. Saapuneesta laskusta saa halutessaan ilmoituksen sähköpostilla.

Visa-laskun voi maksaa haluamallaan summalla, olettaen että maksaa luottorajan mukaan määräytyvän minimisumman kuussa. Paperisen laskun kanssa olen tottunut siihen, että maksun määrä -kohdassa seisoo minimisumma eikä todellinen kuukauden Visa-käyttö. Koska luotto on korotonta kuukauden verran, maksan tyypillisesti koko laskun aina sen saapuessa. Todellinen summa löytyi paperisesta laskusta helposti, joten virheitä ei ole sattunut.

Sähköisen laskun kanssa onnistuin tekemään virheen ensimmäisellä kerralla viime kuussa: maksoin minimisumman todellisen kulutuksen sijaa. Virheen seurauksena jouduin maksamaan korkoa ylijääneeltä summalta. Summa ei toki ole iso, mutta se että vika on huonon käyttöliittymän on raivostuttavaa.

Tässä kuussa olin terävämpi ja osasin ihmetellä kummallisen pyöreää summaa:

Erääntyvät maksut

Tuolta sivulta siirrytään linkistä E-laskun hyväksyminen -sivulle, jossa ei myöskään ole mitään mainintaa mahdollisesta vaihtoehtoisesta summasta:

E-laskun hyväksyminen

Tässä vaiheessa pitää tajuta klikata erittäin heikosti esillä olevaa laskun erittelytiedot -linkkiä. Sitä ei ole tarjolla millään muulla näytöllä. Seuraavat valinnat avautuvat:

Laskun erittelytiedot

Ensimmäisestä vaihtoehdosta voi avata laskun HTML-muotoisena ja siitä löytyy todellinen maksettava määrä. Tämä tieto on sitten kopioitava ja liitettävä laskun hyväksyminen -lomakkeelle.

Ei kauhean kätevää, mutta silti siedettävä määrä klikkauksia.

Ikävintä on kuitenkin, että virheen mahdollisuus on aivan liian suuri. Pitää osata ennakoida, että e-laskun summa ei välttämättä ole se summa minkä haluaa maksaa. Lisäksi laskun avaaminen on tehty insinöörimäiseksi (käytetään teknisiä termejä DTD ja XSL ja tarjotaan näennäisesti samanlaisia valintoja) ja se on piilotettu huomaamattoman linkin ja liian monen klikkauksen taakse.

Ymmärrän sen, että laskulla voi olla monta summaa ja niiden tuominen käyttöliittymään on hyvin vaikeaa. En silti halua joutua maksamaan ylimääräistä sen takia, että käyttöliittymä on kehno. Osuuspankin käyttöliittymä on erittäin kehno muutenkin, mutta aiemmin en ole rahaa sen takia menettänyt.

Tämä ongelma olisi ratkaistavissa esimerkiksi siten, että linkkiä laskuun tarjottaisiin aktiivisemmin tai jopa että lasku olisi yksi pakollinen näyttö hyväksymisprosessissa.

Itse en todennäköisesti tätä virhettä tule toiste tekemään, mutta aivan varmasti lukuisat muut oppivat saman asian kantapään kautta.

Suomen helpoin

Osuuspankki on avannut uuden verkkopankkikäyttöliittymän ja mainostaa sitä Suomen helpoimmaksi Internet-pankiksi. Näkemys helppoudesta on kummallinen.

Kaikki linkit on korvattu nappuloin, mikä tuntuu todella oudolta. Kerrataanpa perusjako: nappuloiden on tarkoitus lähettää lomakkeelle syötetty tieto palvelimelle, linkkien on tarkoitus johdattaa uuteen verkko-osoitteeseen. Miksi kaikille webiä käyttäneille tuttu käyttölogiikka on pitänyt keksiä uudelleen? Heti ensimmäisellä sivulla kehotetaan valitsemaan tunnistautumustapa, vaikka tapoja on tarjolla vain yksi. Kun vain yksi vaihtoehto on tarjolla, valintaan pakottaminen on ainoastaan hämmentävää.

Valinta tehdään klikkaamalla nappulaa, joka suorittaa JavaScriptin pätkän, joka ohjaa toiselle sivulle eli toimii kuten yksinkertainen linkki toimisi. Ilman JavaScriptiä ei siis pääse yhtään minnekään. Tämä rajoitus on aivan turha eikä siitä edes varoiteta missään, huolimatta HTML-speksin helppokäyttöisestä noscript-tagista.

Tekstin koon vaihtaminen toimii vain Internet Explorerissa, mutta silloinkin vain kun JavaScript kytketään päälle. Näin ei tällä hetkellä voi kuitenkaan toimia, jos ei tahdo koneelleen kutsumattomia vieraita. Tämän, kuten myöskin värit vaihtavan toiminnon olisi helposti voinut tehdä palvelinpäässä, jolloin ei oltaisi oltu riippuvaisia selaimen asetuksista ja merkistä.

Sivut julistavat olevansa XHTML:ää, mutta eivät sitä ole. Taitto on tehty kiinteän levyisin taulukoin, mutta sentään pikselikuvia ei ole käytetty. Varsinkin heikkonäköisten keskuudessa varsin yleisellä 800×600-resoluutiolla osa tekstistä jää ruudun ulkopuolelle ja pakottaa selaimen esittämään sivuttaisvierityspalkin aivan turhaan, mikä syö tilaa ennestään pieneltä ruudulta ja vaikeuttaa sivujen lukemista. Näin yksinkertainen sivu pitäisi helposti saada mahtumaan 640×480-resoluutioon tai jopa pienempäänkin.

Onkohan mainostettua ulkopuolisen yrityksen tekemää käytettävyystestiä suoritettu muilla kuin yleisimmän selaimen oletusasetuksilla? Esimerkiksi sokeaa web-lomakkeella avustavat labelit, fieldsetit ja legendit puuttuvat kokonaan.

Entä mistäköhän johtuu, että helppokäyttöisyyden, selkeyden ja esteettömyyden luullaan tarkoittavan rumaa, vastenmielistä ja karua ulkoasua?