Blogin esihistoria julki!

Siirryin tässä – lomalla kun on aikaa harrastaa – tuskaisen hitaasta Dreamhostista dedikoidulle serverille. Palvelin on ollut odottelemassa jo puoli vuotta, että olisi aikaa.

No, kun tein siirtoa, tulin tietenkin kaivelleeksi arkistoja. Löysin vanhan Blogger-blogini sisällön uudestaan ja toin sen tänne. Miksi en ollut niin jo tehnyt alun alkaen, jäi mysteeriksi. Kaipa sitä vanhoja kirjoituksia häpesi jostain ihmeen syystä. Mutta eihän kukaan ei ole guru syntyessään. Ja näin jälkikäteen kun noita lukee, niin ei niissä mitään erityisen noloa ole, jopa ihan viisaita ennustuksia on mukaan mahtunut.

Joitain ajan liikaa syömiä ja jo aikanaan mitättömiä juttuja kyllä poistin, mutta noin 90-prosenttisesti materiaali ajalta 24.4.2003-10.10.2004 on nyt tuotu – niiltä osin kun se on säilynyt. Sitä voi selailla vuosilinkeistä 2003 ja 2004, mutta poimitaanpa tähän joitain kohokohtia.

Tämän blogin aloitussanat lausuttiin 24.4.2003:

Tekisi mieli kehittää näitä sivuja vähän muutenkin, mutta kun olen niiiiin laiska. Joku blogi-tyyppinen ratkaisu voisi olla kyllä ihan jännä, mutta en viitsi aloittaa jos en ole ihan varma jaksavani viikkoa pidempään. Lienee viisasta.

Nuo sanat oli korjoitettu perinteisile kotskasivuille, mutta päivämäärän kanssa. Huolimatta tyypillisen positiivisesta asenteestani aloitin kuin aloitinkin blogin pitämisen. Ja sitä en ole katunut hetkeäkään.

Staattisten sivujen kanssa näpertely siirtyi uuteen ulottuvuuteen 12.9.2003, kun otin käyttöön Bloggerin. Se oli niin rajoittunut, ettei tarjonnut edes syötettä. Niinpä virittelin sellaisen manuaalisesti. (Ai mutta hetkinen, aivan sama ongelma vaivaa yhä tänä päivänä julkaistavia blogeja ja muita julkaisuja ja korjailen niitäkin manuaalisesti. Jotkut asiat eivät vain muutu.)


Vuosien 2003 ja 2004 teema oli ehdottomasti ASP.NET ja sen heikkouksista valittaminen:

31.7.2003: Kehitys kehittyy ja muita kliseitä

ASP.NET:n suurimpia ongelmia on mielestäni se, että väen väkisin erottamalla koodi ja markup toisistaan on saatu aikaan kasa puolivillaisia itse keksittyjä ”XHTML”-komentoja. Vaikka näillä muotoiluohjeilla päästäisiinkin riittävän siistiin lopputulokseen yrityksen sisäiseen käyttöön tarkoitettujen sovellusten tapauksessa (joissa ohjelmoija luo käyttöliittymän ulkoasun), niin yritysten välisessä tai kuluttujaviestinnässä vaatimustaso on toinen. Vaikka ASP.NET:n kontrollit olisivatkin aina säädettävissä haluttua ulkoasua vastaaviksi on tämä työ tehtävä täysin uudella, epästandardilla tavalla. Webdesignerit, www-suunnittelijat, HTML-koodaajat – miksi heitä kutsutaankaan – eivät halua, eikä heidän pidä joutua opettelemaan uutta kuvauskieltä.

17.12.2003: Mikä ASP.Netissä on vikana

Selvästi sekä kysyjä että vastaaja ovat ymmärtäneet väärin koko webin toiminnan. Tilattoman webin pakonomainen muokkaaminen toimimaan kuin VB:n lomakkeet johtaa vain lukukelvottomaan, tehottomaan ja typerään koodiin.

13.1.2004: Pari linkkiä ja huono otsikko

Ikävä vain, että ASP.NETin HttpHandlerit on kytkettävä johonkin tiedostopäätteeseen. Käyttäjälle voi tulla yllätyksenä, että www-palvelin väittää kansion /sivut/yritys/ puuttuvan kokonaan, vaikka /sivut/yritys/johto.html kiltisti yrityksen johtoa esittelikin. Tämän voi kiertää vain ostamalla tai vääntämällä oman ISAPI-filtterin.

14.1.2004: Tyylitöntä koodausta

Microsoftin ASP.NET-tiimi on keksinyt taas yhden pyörän uudestaan kehittäessään teematukea tulevaan ASP.NETin 2.0-versioon.

2.8.2004: Code inline vai code behind?

Toinen Code Behind -mallin käytön perustelu on tuottavuuden lisääntyminen. Se saavutetaan muka sillä, että web designer ja ohjelmoija voivat työskennellä saman sivun parissa toisiaan häiritsemättä. Saavutettava hyöty on todellisuudessa minimaalinen…

22.9.2004: Vaikeat verkkosovellukset

ASP.NET:in kiero Web Forms -malli koettaa piilottaa webin todellisen olemuksen käväisemällä palvelimella joka välissä. Ajatus on nokkela, mutta tuloksena on ongelmia, joita olen monta kertaa jo käsitellyt.

10.10.2004: Standardien seuraamisen vaikeus

Kyseessä on ehkä pahin koko ASP.NETin yksittäinen suunnitteluvirhe, jo pelkällä nimellään kauhua herättävä javascript:__doPostBack(), joka muuttaa linkin lomakkeen lähettäväksi javascriptiksi. Paitsi ettei linkki ole missään vaiheessa linkki. En tiedä, kuinka ASP.NETin arkkitehdit osasivat perustella tuon kammotuksen tarpeellisuuden.

Kaiken tuon valituksen jälkeen en ole viime vuosina aiheesta enää juuri kirjoitellut. Mutta mikä mielenkiintoisinta: nehän ovat ihanan valideja valituksen aiheita yhä tänäkin päivänä. Taisin kuitenkin noina vuosina muutaman kerran sortua narisemaan jo aiheen vierestäkin.


Muita noilta ajoilta mieleen jääneitä kirjoituksia on ehdottomasti Suutarin lasten kengät. Kirjoituksessa arvioin pienen tutkimustyöni tuloksien perusteella suomalaisten uusmediayritysten web-sivujen teknistä laatua. Kuten sinne juuri lisäsin:

Kun tämä kirjoitus julkaistiin, joku tulistui siitä niin paljon, että perusti oikein kokonaisen, anonyymin blogin Bloggeriin, jossa haukkui minut maanrakoon. Blogia ei ole enää olemassa, enkä muista sen sisällöstä juuri mitään. Pelastin alla olevan kommentin, josta käy jotain ilmi.

Ah, niitä aikoja!

Internet Explorer 6:n nykytilanteen ennustin jo 2003:

Kummallinen juttu on, ettei selvästi selainmarkkinoilla merkittävämpää Windows-IE:n kehitystyön lopettamisilmoitusta ole uutisoitu. Seuraava IE-versiohan tulee vasta noin kahden vuoden päästä julkaistavan Windows Longhorn-version myötä, entistä tiiviimmin käyttöjärjestelmään integroituneena. Version 6.0 nimittäminen tuoreeksi on kummallista, sillä tuo versio on jo kaksi vuotta vanha, Internetin ajassa huomattavan pitkä aika. Tämä tarkoittaa, että vuoden, kahden päästä on IE:stä muodostunut samanlainen painolasti kuin Netscapen 4-sarjan selaimista nykyään.

Kunpa olisinkin ollut väärässä tässä asiassa!

Vihaisen nuoren miehen pohjattomalla kiukulla tuli muutaman kerran haukuttua muiden tekemisiä kohtuuttoman kovin sanoin:

Onhan se hienoa, että heikompikin VB-ohjelmoija osaa ihan itse tehdä sivutuksen, kun Microsoft on sen valmiiksi koodannut DataGridiin. Tiedoksi vain, ettei webissä ei ole mitään kiinteämittaisia lomakkeita, jotka on pakko saada ruudulle mahtumaan, vaan sivuja voidaan tarvittaessa vierittää.

Hassua kyllä, tuossa kirjoituksessa haukuttu saitti on edelleen pystyssä ilmeisesti ihan sellaisenaan.


Hämmentävän mielenkiintoinen seikkailu sukeltaa noin vanhoihin kirjoituksiin ja todeta niiden olevan vielä ihan järjellistä luettavaa. Voi kyllä olla, että nostalgia tekee temppunsa vain minuun eikä lukijoihin.

Tietokone-lehti ja kehityksen suunta

Viimeinen edes etäisesti lukukelpoinen IT-alan suomenkielinen julkaisu, Tietokone-lehti on matkalla yhä huonompaan suuntaan. Tuorein numero (8/2003) kirvoitti muutaman kommentin.

Ajankohtaista-palstalla tuntematon toimittaja kirjoittaa Internet Explorerin Mac-version kehitystyön lopettamisesta. Kirjoittaja lisää, että uusinta Explorerin tuorempaa kuutosversiota ei käännetä lainkaan Macille. Väite on viallinen jo siksi, että Mac-IE:n kehityksestä on vastannut kokonaan toinen tiimi, eikä koodissa ole paljon yhteistä. Päinvastoin, monet ominaisuudet tulivat Mac-IE:hen ennen Windows-versiota, ja muutamat puuttuvat edelleen siitä. Versiot eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia numeroinniltaan.

Kummallinen juttu on, ettei selvästi selainmarkkinoilla merkittävämpää Windows-IE:n kehitystyön lopettamisilmoitusta ole uutisoitu. Seuraava IE-versiohan tulee vasta noin kahden vuoden päästä julkaistavan Windows Longhorn-version myötä, entistä tiiviimmin käyttöjärjestelmään integroituneena. Version 6.0 nimittäminen tuoreeksi on kummallista, sillä tuo versio on jo kaksi vuotta vanha, Internetin ajassa huomattavan pitkä aika. Tämä tarkoittaa, että vuoden, kahden päästä on IE:stä muodostunut samanlainen painolasti kuin Netscapen 4-sarjan selaimista nykyään.

Sinänsä hyvänä ajatuksena lehdessä on alettu haastatella alan henkilövaikuttajia. Ikävää on se, että kaikki haastattelut käsittelevät isojen tietotekniikkafirmojen keski-ikäisiä miespuolisia toimitusjohtajia. Tuntuu, kuin lukisi samaa haastattelua kerrasta toiseen, kun formaattikin on ihan sama joka jutussa. Juttu loppuu aina keventäen kertomalla haastateltavan mökkeilyharrastuksesta. Ketä näiden on tarkoitus kiinnostaa? Ja kai IT-maailmasta muita kuin liukuhihnatoimitusjohtajia löytyy haastateltaviksi?

Emeritusprofessori Osmo A. Wiion ansiot ovat jossain ihan muualla kuin tietotekniikkalehden kolumnistina. Kuukaudesta ja vuodesta toiseen samat sunnuntaimikroilijan kuulumiset kuuluvat enemmän MikroBittiin kuin ammattilehteen. Yhtään kunnon kolumnia ei lehdessä PC Magazinesta käännettyjen tasokkaiden juttujen lisäksi ole.

Tehokäyttäjän vinkeissä on tällä kertaa juttu CSS-tyyleistä. Ideassahan ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta kun kirjoittaja on päättänyt jättää CSS:n käsinkoodaamisen liian vaikeana ja valinnut tilalle Dreamweaver-editorin käyttöohjeentapaisen. Ne, joilla kyseinen kallis ammattilaisen sovellus on käytettävissään aivan varmasti hallitsevat ohjelman peruskäytön ja tyylitiedostot muutenkin jutussa esitettyä paremmin. Juttu ei siis palvele oikeastaan ketään, sillä kietoutumalla yhden ohjelman käyttöliittymän ympärille ei palvella muiden, kenties harrastelijalle paremmin hinnaltaan sopivien, ohjelmien käyttäjiksi aikovia.

Viimeinen jutuntapainen ennen iänikuista Paavoa käsittelee kolmea kaiutinpakettia. Jyrki Oraskari on sotkeutunut sanoissaan todella pahasti kirjoittaessaan seuraavaa: “Vaikka korva vastaanottaa ääniaallot analogisina aaltoina, se ei ole estänyt monia tavoittelemasta täysin digitaalista äänentoistoketjua, jossa korvan huoleksi jää digitaalisen signaalin muunto analogiseksi.” Mitä tähän voi enää lisätä?