Kieli URL:ssä

Lue myös kaksiosaisen artikkelisarjan toinen osa: .

Kun kielitieto halutaan näyttää URL:ssä, miten ja missä kohtaa se ilmaistaan?

Monenlaisia kielikoodeja

Kielen voi useimmiten ilmaista riittävällä tarkkuudella kahdella merkillä. fi kertoo, että kieli on suomea. sv kertoo ruotsin olevan kielen. Toisin kuin suomea, ruotsia puhutaan hiukan eri tavalla useammassa maassa. On kuitenkin äärimmäisen harvinaista, että samasta dokumentista on olemassa versio sekä suomenruotsiksi että riikinruotsiksi.

Kaksi- tai jopa sitäkin useampiosaista koodia käytetään näissä harvinaisissa tapauksissa: Esimerkiksi sv-FI ilmaisee suomenruotsin. Käytäntö on kirjoittaa maakoodi isolla, primäärikieli pienellä, mutta näillä ei ole teknistä merkitystä. URL:ssä kaikkein käytettävintä on näyttää vain pieniä kirjaimia.

Ensisijaisesti kannattaa yksinkertaisuuden nimissä siis käyttää kaksimerkkistä kielikoodia ja käyttää moniosaisiakin vain silloin kuin niitä todella tarvitaan. Continue reading “Kieli URL:ssä”

Perusasioita: näin teet hyvän linkin

Linkittäminen on varmasti verkkokirjoittamisen oleellisin yksittäinen asia. Vaikka linkin tekeminen on useimmiten äärimmäisen helppoa, niin muutaman perusasian tunteminen auttaa tekemään huomattavasti parempia linkkejä.

Kuinka valitsen linkkisanat?

Linkkisanojen valinnasta voisi kirjoittaa pitkästikin, mutta tässä joitain irrallisia huomioita:

  1. Valitse linkkisanoiksi ne lauseen sanat, jotka kokonaisuutena määrittelevät parhaiten linkin kohteen. Siksi “klikkaa tästä” ei ole hyvä linkkifraasi, se ei kerro yhtään mitään siitä mihin linkki johtaa. Ei riitä, että linkin kohde ilmenee lauseen tai virkkeen toisesta kohdasta, koska harva lukee verkkotekstiä sanasta sanaan.
  2. Liian monta sanaa ei samaan linkkiin kannata liittää, koska linkki raskauttaa tekstiä. Yleensä on hyvä tyytyä kahdesta neljään sanaan.
  3. Joskus tekstiä on muokattava, että parhaat linkkisanat saisi vierekkäin ja siten yhteen linkkiin. Tekstin olisi kuitenkin toimittava ilman linkkiäkin. Kirjoita siis linkittääksesi hyvin, mutta älä hinnalla millä hyvänsä.
  4. Linkittävien sanojen valinta on osa hakukoneoptimointia. Käyttämällä sanoja “klikkaa tästä” optimoit kohdetta hakutermille “klikkaa tästä”.

Continue reading “Perusasioita: näin teet hyvän linkin”

Ensikokemuksia HTML5:stä

  1. Uusilla elementeillä HTML:stä tulee luettavampaa. Kommentit sulkutagin yhteydessä eivät ole enää niin oleellisia, kun geneerisen div:n sijaa suljetaankin useammin article tai section. Pelkästään tämä on merkittävä etu merkkauksen ammattilaisille.
  2. Pieniä kivoja juttuja ovat esimerkiksi ihmisen muistettavissa olevat doctype ja merkistön asettaminen, ja ne toimivat “suoraan laatikosta”. Jo toimivan päälle rakentaminen mahdollistaa HTML5:n käyttämisen jo tänään, täysin päinvastoin kuin XHTML 2 -fantasian tapauksessa olisi käynyt.
  3. IE 6 ja 7 eivät ymmärrä HTML5:n uusien elementtien päälle kieltäytyen asettamasta tyylejä niille. Ehdollisilla kommenteilla niille tarjottu JavaScriptin pätkä korjaa tilanteen suhteellisen vaivattomasti.
  4. IE 8:n beeta 2 -versio ei enää suostu pelaamaan yhteen edellisen kiertokeinon kanssa, mutta ei kuitenkaan edelleenkään suostu itselleen tuntemattomien elementtien tyylittelyyn. Toivotaan, että ongelma ratkeaa julkaisuun mennessä, koska muuten menee helposti vuosikymmen ennen kuin HTML5 on käyttökelpoinen. Suotavinta olisi, että Microsoft korjaisi ongelman, koska muuten laaja käyttö ei tule olemaan mahdollista.

Onko joku muu kokeillut HTML5:tä käytännössä?