Perusasioita: näin teet hyvän linkin

Linkittäminen on varmasti verkkokirjoittamisen oleellisin yksittäinen asia. Vaikka linkin tekeminen on useimmiten äärimmäisen helppoa, niin muutaman perusasian tunteminen auttaa tekemään huomattavasti parempia linkkejä.

Kuinka valitsen linkkisanat?

Linkkisanojen valinnasta voisi kirjoittaa pitkästikin, mutta tässä joitain irrallisia huomioita:

1. Valitse linkkisanoiksi ne lauseen sanat, jotka kokonaisuutena määrittelevät parhaiten linkin kohteen. Siksi “klikkaa tästä” ei ole hyvä linkkifraasi, se ei kerro yhtään mitään siitä mihin linkki johtaa. Ei riitä, että linkin kohde ilmenee lauseen tai virkkeen toisesta kohdasta, koska harva lukee verkkotekstiä sanasta sanaan.
2. Liian monta sanaa ei samaan linkkiin kannata liittää, koska linkki raskauttaa tekstiä. Yleensä on hyvä tyytyä kahdesta neljään sanaan.
3. Joskus tekstiä on muokattava, että parhaat linkkisanat saisi vierekkäin ja siten yhteen linkkiin. Tekstin olisi kuitenkin toimittava ilman linkkiäkin. Kirjoita siis linkittääksesi hyvin, mutta älä hinnalla millä hyvänsä.
4. Linkittävien sanojen valinta on osa hakukoneoptimointia. Käyttämällä sanoja “klikkaa tästä” optimoit kohdetta hakutermille “klikkaa tästä”.

Niissä harvinaisissa tapauksissa, missä linkkisanoja ei voi valita niin, että ne antaisivat riittävästi informaatiota linkin kohteesta, voi käyttää title-attribuuttia. Title näkyy selaimissa keltaisena vihjetekstinä, kun kohdistimen vie linkin päälle.

Hyvä title-teksti on lyhyt eikä sisällä kriittistä informaatiota. Titlestä ei ole mitään haittaa, eli jos toisarvoista lisätietoa linkistä haluaa antaa, niin titleen sen voi sijoittaa.

Absoluuttinen vai suhteellinen linkki, verkkotunnuksella vai ilman?

Sivuston sisäiset linkit voi tehdä periaatteessa kolmella eri tavalla:

1. http://example.org/uutiset/jotain-tarkeaa-tapahtui
2. /uutiset/jotain-tarkeaa-tapahtui
3. jotain-tarkeaa-tapahtui

Ensimmäinen esimerkki on hyvä vaihtoehto sellaisissa tapauksissa, jossa käytettävä julkaisujärjestelmä ei yritä hallinnoida linkkejä. Kun sisältöä tuodaan vaikkapa syötteen kautta toisille sivuille, eivät toisen esimerkin linkit (eli linkit suhteessa palvelimen juureen) enää välttämättä toimikaan.

Kolmas, suhteellisen linkittämisen vaihtoehto olettaa, että linkin kohde pysyy jatkossakin samassa hakemistossa. Mikäli käytettävä julkaisujärjestelmä ei huolehti siitä, että linkit toimivat muutostenkin jälkeen, on turvallisempaa käyttää edellisiä vaihtoehtoja. Muuten tämä on kaikkein siistein vaihtoehto, koska se ei toista tarpeetonta tietoa.

Minkä tavan valitseekin, kannattaa jo sisällön uudelleenkäytettävyyden takia valita yksi tapa ja pysyä siinä.

Lyhyt osoite elää pidempään

Valitettavasti useimmat sivustot eivät huolehti osoitteistaan riittävän hyvin. Usein osoitteesta on tunnistettavissa osia, joita linkkiin ei kannata sisällyttää.

Poista osoitteen loppupäästä epäilyttäviä osia, kunnes se lakkaa toimimasta. Käytä linkkinä viimeistä toimivaa versiota.

Tyypillisin esimerkki lienee http://example.org/index.html, jossa index.html on turha, eikä siten kannata linkkiin jättää. Miksei? Siksi, että sivustoja uusitaan ja linkit lakkaavat toimimasta.

Mitä lyhyempi osoite, sen varmemmin linkki toimii vaikka palvelinteknologia menee vaihtoon. On helppo ajatella, että tämä on kohdesivuston omaa typeryyttä, mutta rikkinäiset linkit ovat käyttäjän näkökulmasta linkittäjän heikkoutta. Myös Google voi rankaista suuresta määrästä rikkinäisiä linkkejä.

Muita tyypillisiä turhakkeita ovat default.aspx, index.php ja hyvin usein myös kaikki kysymysmerkin jälkeinen osa. Jos osoitteesta ilmenee palvelinteknologia, julkaisujärjestelmä tai siinä lukee kolmesti sekä palvelun nimi että “portal”, on siinä todennäköisesti karsimisen varaa.

Suora linkki on nopein ja varmin

Huolehdi, että linkkisi on sivun lopullinen osoite. Usein varsinkin mittaustarkoituksessa linkit kierrätetään uudelleenohjauksella toisen osoitteen kautta. Poimi siis linkki aina vain selaimen osoiteriviltä, ei sinne linkittävältä sivulta. Jos linkki kiertää mittauspalvelun kautta, on linkin toimivuus riippuvainen vähintään kahdesta palvelimesta ja niiden url-skeeman pysyvyydestä, mikä on tietenkin huono juttu.

Usein varsinkin käsin kirjoitetuista osoitteista jää uupumaan viimeinen kauttaviiva (esim: http://example.org/uutiset kun todellinen osoite on http://example.org/uutiset/), koska “toimiihan se ilmankin”. Totta, toimii, mutta kun tuollaista linkkiä klikkaa, niin selain ei suinkaan itse tajua lisätä kauttaviivaa loppuun. Se pyytää ensin linkin osoitetta palvelimelta, josta sitten saa ohjeen pyytää sisältöä sen todellisesta osoitteesta. Käyttämällä lopullista osoitetta ei selaimen tarvitse tehdä tätä ylimääräistä kutsua.

Periaatteessa tämä ohje voi olla ristiriidassa edellisen kanssa. Esimerkiksi, jos sivusto väkisin uudelleenohjaa palvelimen juuresta polkuun /PublishedService. Linkittämällä juureen linkin ikä on todennäköisesti pidempi, mutta sen klikkaaminen johtaa ylimääräiseen HTTP-pyyntöön. Tällaisessa tilanteessa kallistuisin pitkäikäisyyden kannalle.

Tämä juttu ei varmaankaan sisältänyt vakiolukijoille mitään uutta. Tarkoitus oli kirjata ylös asioita, jotka tulevat vastaan arkielämässä, ja saada näppärä linkki mihin ohjata tietoa tarvitsevat. Muita tällaisia kirjoituksia saattaa ilmaantua tähän blogiin jatkossakin.