Kunnon pelit selaimessa – ihan kohta

Mozilla Hacks -blogissa hehkutetaan kuinka Mozilla käänsi BananaBread-pelin Emscriptenillä WebGL-pohjaiseksi, selaimessa yllättävän nätiksi ja sulavaksi peliksi. Hassua, kun siitä ei ole kovinkaan kauan kuin muistan ensimmäisiä alkeellisia Wolfenstein 3D -klooneja ilmaantuneen web-alustalle. Joo, siitä on aika tuore ja nättikin käännös, mutta silti, edellisen vuosikymmenen teknologiaa.

Loppujen lopuksi se, että saadaan erityisen näyttävää jälkeä aikaan ei minusta ole kovinkaan tärkeää. Enemmän painavat käyttökokemukseen liittyvät asiat: full screen API, kursorin lukitseminen sovelluksen sisälle ja erityisesti se, että kokonaisuus toimii selaimen release-versiolla ja ilman asetusten räpeltämistä. Sulavuus on toki tärkeä osa käyttökokemusta, mutta sinne pääsee karsimalla näyttävyyttä.

Aina on HC-pelaajia, joille mikään ei ole riittävästi, mutta kummasti nuo konsolitkin tuntuvat myyvän kymmenen vuotta ja kauemminkin yhdellä ja samalla raudalla. Miksi siis web-pohjaiset pelit eivät voisi menestyä?

Web != työpöytä

Digitoday uutisoi VET:n pelien ikärajatietokannan julkaisusta Internetissä. VET:n kauniit verkkosivut johdattelevat Pelihakuun (IP-osoite päivitetty 5.7.2011. VET huom: DNS on keksitty). Mahtavaa, pääseen taas lempiaiheiseeni.

Onhan se hienoa, että heikompikin VB-ohjelmoija osaa ihan itse tehdä sivutuksen, kun Microsoft on sen valmiiksi koodannut DataGridiin. Tiedoksi vain, ettei webissä ei ole mitään kiinteämittaisia lomakkeita, jotka on pakko saada ruudulle mahtumaan, vaan sivuja voidaan tarvittaessa vierittää. 10 hakutulosta per sivu on vitsi. JavaScript-vaatimus sivutuksen toimimiseksi on kohtuuton valtiolliselta Internet-palvelulta. Satunnainen pyytämättä tapahtuva kielen vaihtuminen ruotsiksi on erittäin hupaisaa. Viimeistelemättömyydestä kielii myös se, että ollaan hakutulosten sivulla yksi, vaikka mitään vielä ei olla haettukaan.

Älkää Visual Basic -ohjelmoijat suuttuko yleistyksestäni.

Olette voittanut kilpailussa

Sain eilen hämmentävän puhelun. Yleensä kun tuntematon ihminen soittaa ja kertoo, että olet voittanut jotain kuka tahansa tulee epäluuloiseksi. Niin olin minäkin, mutta turhaan. Olin voittanut digiboksin, vieläpä MHP-kykyisen. Olen ymmärtänyt, ettei sellaisia laitteita ole kuin T-verkkoon sopivia, joten joutunen myymään sen. Hyvä niinkin, kun on mätkyjä maksettavana ja lähestyvä joulukin rahallisena rasitteena.

Kävimme eilen viimein myös Game On -näyttelyssä. Kivaa oli, mutta yllättävän vähän jaksoin pelata. Jotenkin on pelaamisesta mennyt se menneiden aikojen hohto melkein kokonaan. Ihan kuin olisin tulossa vanhaksi ja tylsäksi.