Älä kerro kenellekään, mutta emme tahdo rahojasi

Amazonin uusi MP3-kauppa vaikuttaa kiinnostavalta. Päädyn lehdistötiedotteeseen, jossa ei tietenkään linkkiä ole, mutta etusivun päävalikosta se löytyy.

Musiikki DRM-vapaata, laadultaan kelpoa 256 kbps:n MP3:a. Hinta on kohtuullinen 0,89–0,99 $ kappaleelta, kokonaisia levyjä ostaessa vähemmän. Valikoimakin on iso. Mutta mikä parasta, ostospaikka on oikea sivusto, mitä voi navigoida haluamallaan tavalla. Se on iso etu verrattuna suljettuun, kömpelöllä epäselaimella navigoitavaan markkinajohtajaan.

Pakko kokeilla. Etsin sopivan levyn. Klikkaan kuuluisaa, patentoitua yhden klikkauksen ostopainiketta, koska muutakaan ei ole tarjolla. Kirjaudun sisään. Eikö se jo sano, että tarjolla vain Yhdysvalloissa? Ei. Pakottaa asentamaan latausavustajan, joka tuo musiikin suoraan iTunesiin tai Media Playeriin, fiksua. Tarjoaa jopa älykkäästi Mac-versiota ja opastaa asennuksessa.

Jatketaan. Valitsen Visan. Anna uusi laskutusosoite. No, olenhan muuttanut sitten viime ostoksen, kaipa se siksi sitä kysyy, vai? Valitse osavaltio. Eipä kai sitten.

Tämäkö on Amazonin tapa kertoa, ettei rahani kelpaa heille? Amazonille varmaan kelpaisikin, koska se on normaali liikeyritys, mutta sisällönhaltijat eivät tunnetusti ole normaalista kaupankäynnistä kuulleetkaan. Amazon voisi parantaa vain kertomalla selkeämmin ettei se myy kuin Yhdysvaltoihin.

Tarkemmalla etsinnällä löytyy varmuus:

As required by our Digital Content providers, Digital Content will, unless otherwise designated, be available only to customers located in the United States.

Koska… miksi?

(Lisäys: Gruber kehuu Amazonin musiikkikauppaa, mutta toteaa: Amazon’s biggest shortcoming compared to iTunes might not be the selection, but the fact that it’s currently limited only to the U.S.)