RSS ja Blogger

Blogger on siinä(kin) mielessä kehno palvelu, että se ei tarjoa RSS-feediä. Kun nyt viimein olen ryhtynyt RSS-lukijaa käyttämään, olen tajunnut miten tärkeää on feedi tarjota. Niinpä päätin ratkaista ongelman ohjelmoimalla C#:lla yksinkertaisen komentorivisovelluksen, joka käy lukemassa blogisivuani ja parsii merkinnät RSS 2.0 -muotoiseksi XML:ksi. Näin syntynyt tiedosto lähetetään bat-tiedoston avulla ftp:llä palvelimelle. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että aina postatessani minun on ajettava tuo batti. Ei niin iso vaiva, varsinkin kun niin harvoin saan mitään ajatusta tekstiksi asti.

Mikäli sovellukseni kiinnostaa jotakuta, tarjoan sen mielelläni uusiokäyttöön. Yhteys osoitteeseen aki ät xposit.org johtaa alkuun.

Hyviä uutisia

Päivän uutisia lukiessa ei voinut olla toivomatta olevansa Microsoft-onnelassa PDC-tapahtumassa. MS julkisti paljon mielenkiintoisia asioita sekä tulevasta Windowsista, Longhornista että Visual Studio .Netin ja .Netin 2.0-versiosta, Whidbeystä. Kaikki Longhorn-hypen on tietysti mukavaa kuultavaa, mutta todellisuudessa mielenkiintoisinta on Whidbey. Klassinen Steve Ballmerin räppi tulee vääjäämättä mieleen näitä lukiessa.

Vihdoinkin ASP.NET järkevöityy siten, että kääntämisrumbasta päästään eroon. Tämä tapahtuu uudella codebeside-mallilla, jossa vanhasta codebehind-mallista luovutaan. Kuvauskieli ei enää perikään kooditiedoston Page-implementaatiota vaan nämä kaksi ovat osa samaa luokkaa, vaikkakin edelleen eri tiedoistoissa. Sivutuotteena ainaisesti epäsynkronissa olevista ja muutenkin turhaa kirjoitustyötä vaativista kaksinkertaisista objektien määrittelyistä päästään eroon. Ei kauniin OOP:n mukaista, mutta tehokasta.

Whidbeyn panostaa muutenkin kääntämisen vähentämiseen. Tutun bin-hakemiston kumppaniksi esitellään uusi code-hakemisto. Se nimensä mukaisesti nielee lähdekoodia joka käännetään vasta sovellusta ajettaessa. Ja jotta loppukäyttäjä ei kärsisi kehitystyön helpottumisesta, esitellään uusi tapa kääntää ennalta kaikki web-sovelluksen kooditiedostot (aspnet_compiler.exe).

Kymmeneen kertaan kopiotu HTML vähenee uuden Master Pages -tekniikan avulla. Käytännössä sillä korvataan vanhan ASP:n includet isäsivulla, jota eri toiminnallisuutta tarjoavat sivut käyttävät. Yhtenäisen ulkoasun ylläpitäminen on siten jatkossa huomattavasti helpompaa. Kevyeen kehitystyöhön on tarjolla uusia tapoja yhdistellä dataa kontrolleihin entistä vähemmällä tai jopa täysin ilman koodia.

IDE:n tulevat ominaisuudet vaikuttavat myös lupaavilta. Varsinkin versionhallintaa käyttävässä monen ohjelmoijan ympäristössä ongelmallisista projekti- ja solution-tiedostoista päästään eroon. Visual Studio tulee sisältämään oman kehitystyöhön tarkoitetun web-palvelimen joka vastaa vain koneen sisältä tuleviin sivupyyntöihin. Paketti sisältää pitkään paikallaan polkeneen SourceSafen uuden 2004-version, joka arvatenkin pohjautuu SQL Serveriin.

Kaikkien hyvien ideoiden lisäksi on aina oltava huonojakin. Kehnoimmalta kuulostaa idea adaptereista, joilla voidaan palvella erilaisia asiakasohjelmia tarjamalle niille erilaista kuvauskieltä. Tämä johtaa aivan väärälle tielle. Oikea tie on tarjota selaimesta riippumatta mieluummin taulukotonta XHTML:ää.

Mainitsematta jääneet asiat ilman turhaa kritiikkiä voi lukaista MSDN:n sivuilta (toimimaton linkki poistettu 9.7.2009). Pakollista luettavaa ovat myös vasta julkistetut, mutta jo vanhaa tietoa olevat C# 2.0:n speksit (toimimaton linkki poistettu 9.7.2009).

Miksi Java on huonompi kuin C#

Provosoivasta otsikosta huolimatta kahta päivän linkkiä yhdistää tuo teema. Ensimmäisenä mainittakoon C#:n tulevat uudet ominaisuudet. Ehkä laajimman esittelyn saavat genericsit, joita verrataan Javan tulevaan vastaavaan ominaisuuteen. Varsin odotetusti Javan versiota ei pidetä yhtä hyvänä, mutta perustelutkin ovat olemassa. Itse juttu on hyvä esitellen kaikki uudet ominaisuudet helppotajuisten esimerkkien kautta. Ominaisuudet ovat tulossa todennäköisesti Visual Studion Yukon-version mukana.

Minulle täysin tuntemattomalla Artima.com-sivustolla on eilen julkaistu Anders Heijsbergin, Turbo Pascalin, Delphin ja C#:n isän, haastattelun toinen, ensimmäistä huomattavasti mielenkiintoisempi osa. Siinä käsitellään poikkeusten esittelyä ja perusteellisesti perustellen esitetään miksi ne ainakin Javan tavalla toteutettuna ovat vain haitaksi. Mielenkiintoisena lisänä toinen haastattelijoista on itse Bruce Eckel.