Forget the “default browser”, Choosy lets you open links in the browser you want. Just set up a few simple options and Choosy will do the right thing, whether that's opening a browser or letting you pick from some or all of the browsers on your system.
Roadmapissa luvataan lisäksi automaattiset ohjaukset halutulle selaimelle osoitteen perusteella (myös regular expression). Erittäin hyödyllinen, varsinkin Fluid-käyttäjille.
MacHeistin sovelluksista yksi ennalta mielenkiintoisimmista oli 1password. Asennuksen jälkeen ohjelma ei juuri tarjonnut vinkkejä seuraavaan steppiin, joten käyttöönotto jäi. Katsoinpa sitten MacBreakin jakson jossa yhtä tekijöistä haastateltiin Macworldissa. Ylitsevuotavat kehut johdattivat katsomaan valmistajan oman esittelyvideon sovelluksesta. Olin myyty (mikä ei tietysti sinänsä vaatinut paljon, koska softan jo omistin).
Ennen 1passwordia käytin SuperGenPass-bookmarkletia. Sitäkin ennen käytin muutamaa kierrätettävää salasanaa, mutta salasanajupakka sai heräämään.
SuperGenPass generoi yhdestä salasanasta kullekin sivustolle oman salasanan — mikä sinänsä on erittäin toimiva idea, koska tuo bookmarklet toimii selaimessa kuin selaimessa. 1password on kuitenkin monipuolisempi ja joustavampi ratkaisu. Ainoa huono puoli on toimivuus OSX:ssä. Jos salasanoihin pitää päästä joskus käsiksi Windowsissa, ei ratkaisu olekaan enää niin mukava. Salasanat saa kuitenkin vietyä monipuolisesti muun muassa HTML-tiedostoksi, jossa salasanat on asianmukaisesti salattu ja niiden avaaminen vaatii salasanan.
Koska salasanat tallentuvat Keychainiin, ovat ne synkronoitavissa .Macin kautta useille koneille. .Mac kuitenkin maksaa rahaa eikä auta Windows-ongelmaan. 1Passwordia kehittävä Agile Web Solutions on tuomassa My1Password-palvelua, joka lupaa universaalin pääsyn salasanoihin. Mukaan pääsee toistaiseksi vain kutsusta.
Lopuksi pieni vinkki. Jos tallennat salasanoja selaimeen, aktivoi edes master-salasana. Se onnistuu Firefoxissa asetusten Security-välilehdellä. Näin salasanasi ovat edes vähän paremmin suojattuja eivätkä kenen tahansa koneelle sattuvan luettavissa.
Webin toisella kultakaudella kokonaan uusia sovellustyyppejä ilmaantuu verkkoon kuin sieniä sateella. Vähänkin aktiivisempi webin käyttäjä on pian pulassa selaimen välilehtiviidakossa.
Minulla kesti pitkään tajuta, miksi työpöytäsovellus on lopulta parempi vaihtoehto kuin 15 avointa välilehteä. Satunnaiseen käyttöön web-liittymä vielä menee, mutta kun sovelluksia alkaa olla enemmän, ei selaimen käyttöliittymä enää veny.
Sivujen selailu ja sovellusten käyttö ovat kaksi eri käyttötapausta, vaikka protokollat ovatkin samat. Käyttöjärjestelmien käyttöliittymät on suunniteltu usean yhtäaikaisen sovelluksen käyttöön. Selaimen välilehdet ovat äärimmäisen alkeellinen käyttöliittymä sovelluksesta toiseen vaihtamiseen. Havainnollinen alt-tab-yhdistelmä, Exposé, tiedostojen raahaaminen ikkunoihin, kaikki nämä ja monta muuta ovat mahdottomia selainsovelluksille.
Selaimen välilehtien käyttö muuttuu hyvin hankalaksi kun avoimien välilehtien määrä lähentelee kymmentä ja painajaiseksi tämän jälkeen. Jatkuvasti avoinna olevat sovellukset syövät näitä arvokkaita paikkoja tehosurffaukselta.
Vielä pahempi ongelma ovat käyttäjät, jotka eivät osaa hyödyntää välilehtiä. Kymmenen avointa selainikkunaa ja “mikäs se Facebook näistä olikaan, en löydä, avaanpa uuden ikkunan” -syndrooma on tuttu näky, kun vierailen monien työpisteillä. Heille erillissovellukset eivät ole ratkaisu, koska ne vaativat perehtyneisyyttä ja kokeiluhalua. Ehkä ongelman ratkaisisi jos www-sovellus voisi kommunikoida selaimelle olevansa sovellus. Selain voisi tällöin ehdottaa sivuston rekisteröintiä omaksi sovelluksekseen, joka toimisi yhdessä, kenties sovellukselle kevyesti mukautetussa, selainikkunassa.
Jo nyt Fluid tarjoaa JavaScript-rajapinnan www-sovelluksen ja Fluid-sovelluksen väliseen kommunikointiin. Laajentamalla ideaa yhden klikkauksen sovelluksen generointi olisi mahdollinen. Jo tällaisenaan vielä buginen ja muutenkin keskeneräinen Fluid on silti jo varsin käyttökelpoinen. Olen käyttänyt Gmailia muutaman viikon sen kautta menestyksekkäästi. Fluidin suurin hyöty on sovelluksissa jotka eivät tarjoa rajapintaa tai joille ei ole kunnollista työpöytäsovellusta olemassa.
Bloggaaminen onnistuu OS X:ssä Marseditillä ja Windowsissa Windows Live Writerillä. Marsedit on tätä kirjoittaessa kokeilussa ja todennäköisesti tulee hankittua.
Sähköpostia voi tietenkin lukea millä vain sähköpostiohjelmalla. IMAP-tuki on tässä palveluntarjoajalta aika ehdoton vaatimus.
Syötteiden lukemiseen aivan ehdottoman loistavaksi olen havainnut NewsGatorin NetNewsWiren. Nykyään ilmaisena sitä ei kannata jättää kokeilematta. Windowsissa saman firman asiakasohjelma on FeedDemon, joka sekin on erinomainen sovellus. Google Readeria, Bloglinesia ja kumppaneita voi tietysti käyttää selaimessa, mutta varsinkin vähän isommalla syötemäärällä en vaivautuisi.
Twitter, Jaiku ja vastaavat eivät ole saaneet minua vielä innostumaan, mutta näille löytyy myös omat sovelluksensa. Deliciousiin ja muut sosiaalisiin kirjanmerkkipalveluihin samoin.
Unohdinko jonkin oleellisen www-sovellustyypin? Tiedätkö jonkun erityisen hyvän työpöytäkäyttöliittymän jollekin web-sovellukselle?