Brent Simmons:
The thing is, web developers should test their pages for CPU usage the same as app developers do. And anytime a page is idle, CPU usage should be at 0%. Same as with any other app.
Yle luopui www:stä
Ilmeisesti tällä viikolla uudistunut yle.fi on luopunut www:stä osoitteissaan. Tai no, melkein. WWW:llinen URL ei uudelleenohjaa viralliseen vastineeseensa, mutta muuten linkit ainakin etusivulta vaikuttaisivat kaikki olevan pääasiassa ilman www:tä.
Pisteet myös uutisten URLien uusimisesta lähes selkokielisiksi ja vieläpä niin, että vanhat osoitteet toimivat edelleen. Miinusta väärästä uudelleenohjauskoodista, alaviivoista, numeerisesta ID:stä ja tarpeettomasta html-päätteestä.
WordPress 2.7 “Coltrane”
WordPressin käyttöliittymä meni uusiksi:
The first thing you’ll notice about 2.7 is its new interface. From the top down, we’ve listened to your feedback and thought deeply about the design and the result is a WordPress that’s just plain faster.
Web-sivun kieli, osoitteessa vai ei?
Lue myös kaksiosaisen artikkelisarjan ensimmäinen osa: Kieli URL:ssä.
URL-osoitteiden hallinta on www-sivuston, julkaisujärjestelmän tai web-frameworkin avainkohtia. Joskus URL:ssä on tarve näyttää dokumentin kieli. Koska ja miksi?
Kieli URL:ssä on tarpeeton, jos sivusto ei tarjoa sisältöä kuin yhdellä kielellä. Sitä ei sinne kannata varmuuden vuoksi laittaa, vaikka sisältö joskus tulevaisuudessa saattaa laajentua. Kaikki ylimääräinen URL:ssä lisää osoitteiden monimutkaisuutta ja mitä monimutkaisempi URL, sen vaikeakäyttöisempi.
Sisältöneuvottelu
HTTP:n Content Negotiation, sisältöneuvottelu, on tekniikka, jolla voidaan vaikuttaa siihen, mikä versio sisällöstä tarjoillaan User-Agentille eli yleensä selaimelle ja sitä kautta käyttäjälle. Continue reading “Web-sivun kieli, osoitteessa vai ei?”
Kieli URL:ssä
Lue myös kaksiosaisen artikkelisarjan toinen osa: Web-sivun kieli, osoitteessa vai ei?.
Kun kielitieto halutaan näyttää URL:ssä, miten ja missä kohtaa se ilmaistaan?
Monenlaisia kielikoodeja
Kielen voi useimmiten ilmaista riittävällä tarkkuudella kahdella merkillä. fi kertoo, että kieli on suomea. sv kertoo ruotsin olevan kielen. Toisin kuin suomea, ruotsia puhutaan hiukan eri tavalla useammassa maassa. On kuitenkin äärimmäisen harvinaista, että samasta dokumentista on olemassa versio sekä suomenruotsiksi että riikinruotsiksi.
Kaksi- tai jopa sitäkin useampiosaista koodia käytetään näissä harvinaisissa tapauksissa: Esimerkiksi sv-FI ilmaisee suomenruotsin. Käytäntö on kirjoittaa maakoodi isolla, primäärikieli pienellä, mutta näillä ei ole teknistä merkitystä. URL:ssä kaikkein käytettävintä on näyttää vain pieniä kirjaimia.
Ensisijaisesti kannattaa yksinkertaisuuden nimissä siis käyttää kaksimerkkistä kielikoodia ja käyttää moniosaisiakin vain silloin kuin niitä todella tarvitaan. Continue reading “Kieli URL:ssä”