Levitetään sanomaa ja toivotaan parasta

En lue Ylen web-uutisia (miksi Yle edes moisia tekee?), joten en aiemmin ole huomannut että niihin on lisätty “web 2.0”-ominaisuuksia. Tarkemmin sanottuna uutisten loppuun on tuotu trendikkäät linkit uutisen lisäämiseksi Digg.comiin, Deliciousiin ja Facebookiin. Miksi ihmeessä kukaan lisäisi Digg.comiin umpisuomalaista Ylen uutista? Ja miksi ei ole olemassa ainuttakaan varteenotettavaa suomenkielistä linkkienjakopalvelua?

Ei homma silti ole ihan epäonnistunut, sillä palveluita joku todistetusti on kerran käyttänyt. Alun perin nimittäin päädyin Ylen sivuille Facebook-linkin kautta. Tuo linkki kylläkin oli jo lakannut toimimasta ja palautti tyhjää sivua, mutta siitä huolimatta.

Taloussanomat johtaa Suomea uudelle aikakaudelle

Taloussanomien siirtyminen vain verkossa ilmestyväksi tekee hyvää koko alalle Suomessa. Se on rohkaiseva esimerkki varovaisille suomalaisille mediapäättäjille. Toivottavasti Talsa myös menestyy uudessa inkarnaatiossaan.

Ulkomaisten yhtiöiden Suomi-webin valloitus on ollut jo jonkin aikaa suorastaan huolestuttavaa. Suomalaista innovaatiota ei ole paljon näkynyt. Mahdollisuus on jo osittain menetetty, mutta sisällölle on aina tilaa. Näkisin kernaasti lisää myös muiden liiketoiminta-alueiden suomalaisia edustajia oikeasti verkossa.

TV:tön koti on moderni koti

29.2.2008 koittaa kaapelitalouksissakin viimein se hetki mitä on odotettu jo kauan: TV-maksun maksamisen voi lopettaa ilman moraalisiakaan ongelmia. Maksettuani viimeisen laskun täytin television käytön lopettamisilmoituslomakkeen, olin kerrankin huolellinen enkä painanut reset-painiketta ja onnistuin:

L�hetys onnistui!

TV:n k�yt�n lopettamisilmoitus on vastaanotettu.

Merkistöongelmat laskevat aina luottamusta järjestelmän toimivuuteen.

ASP.NET += MVC, hyvästi Web Forms!

Microsoft julkisti jättiyllätyksen ALT .NET -konferenssissa: Nykyisenlainen ASP.NET tulee väistymään uuden MVC-arkkitehtuurin myötä. Tilaisuus sopi julkistukselle mainiosti, koska se järjestetään muun muassa MVC:n mahdollistaman sovelluskehitystyylin tukemiseksi Microsoftin alustalla.

Epä-webmäinen ASP.NET kutistuu pelkäksi view-moottoriksi, mutta sekin on vaihdettavissa — kuten kaikki uudessa arkkitehtuurissa. Postback- ja viewstate-hirvitykset saavat kyytiä. URL:t saadaan täysin haltuun. Dynaamisiakin kieliä tuetaan.

Kun myös IIS 7 alkaa vihdoin näyttää www-palvelimelta, voidaan sanoa, että Microsoft on vähitellen saamassa kiinni todellisuudesta. Tätä on toivottu ja pitkään, mutta ei uskallettu odottaa. Jälleen kerran näin myöhäinen vastaus tähänkin huutavaan ongelmaan ei kauheasti mairittele Microsoftia, mutta toisaalta ei voi olla olematta tyytyväinenkään.

Ruby on Rails ja kumppanit eivät ehkä saa Microsoftin uudesta kokonaisuudesta suoraa kilpailijaa, koska aina on paljon kehittäjiä, jotka eivät halua sitoutua yhden toimittajan ympäristöön. Mutta ainakin jonkinmoinen kehittäjien joukko tulee riittävän tyytyväiseksi pysyäkseen edelleen MS:n kelkassa. Ja tietenkin kaikki webin käyttäjät hyötyvät, koska web saa kasan vähän parempia sovelluksia.

Koska se on valmis? Seuraavaan, vuodenvaihteeseen ajoittuvaan kehitystyökalujen päivitysrumbaan ei uusi arkkitehtuuri ehdi, koska koko touhu on vasta alpha-asteella. CTP tulee vuoden lopussa, Visual Studio 2008:n kylkeen asentuva lisäpalikka joskus ensi vuonna.

Scott Hanselmanilla on videoita ja kattavat linkit.

Mainonnanhallinta 2.0

Webissä pääasiallinen tulonlähde ovat mainokset. Mainokset palvellaan useimmiten kolmannen osapuolen palvelimelta. Tekniikka jättää paljon toivomisen varaa. Puhtaasti tekniset ongelmat voidaan onneksi aina ratkaista.

Seuraavassa luetellut ongelmat pohjaavat pääasiassa kokemuksiini nykyään AOL:n omistuksessa olevan saksalaisen ADTECHin Helios IQ -tuotteesta, mutta myös muista yleisistä järjestelmistä.

Standardien puute

Bannerit on toteutettu kukin omalla markup-mössöllään. Mainonnanhallintajärjestelmä tarjoaa omia aataminaikaisia templatejaan, mainostoimisto käyttää toisia yhtä kamalia, ja kaikki lataavat omat kiertotapansa IE:n Eolas-ongelmaan ja Flashin selainyhteensopivasti sivulle liittämiseen.

Tarpeettomia HTTP-pyyntöjä

Sen sijaan, että sivun kaikki bannerikoodi noudettaisiin yhdellä HTTP-kutsulla, jokainen banneripaikka kutsuu mainospalvelinta erikseen ja saattaa saada vastaukseksi vain ohjeet noutaa sisältöä ihan toiselta palvelimelta. Aikaa palaa ja selain odottaa vastausta ennen kuin voi aloittaa seuraavan bannerin kutsumisen. (Kuulemma jossain järjestelmässä tämä ongelma on ratkaistu.)

Ylimääräinen riippuvuussuhde

Tänä web-APIen kulta-aikana mainosten integrointi JavaScriptin avulla kuulostaa hätäratkaisulta. Hidasteleva mainospalvelin, tai hidasteleva yhteys mainospalvelimelle hidastaa sivun latautumista. Käyttäjät syyttävät — aivan aiheesta — itse sivustoa hidastelusta, vaikka mainospalvelin olisikin varsinainen syypää. Mikäli “tagi” on sijoitettu viisaasti, hidastelu ei estä sisällön näyttämistä, mutta vaikka tällaiset kiertokeinot toimivat, niitä ei pitäisi joutua käyttämään eikä varsinkaan itse implementoimaan.

Järjestelmä järjestelmälle

Mainoksia ei voi täysin hallita mainonnanhallinnassa, koska järjestelmä ei ajattele kohdesivustoa kokonaisuutena vaan yksittäisinä banneripaikkoina. Paikkojen ja niiden sisältämien tagien hallinnointiin on isolla sivustolla rakennettava oma järjestelmänsä. Ongelma ratkeaisi sillä, että bannerikoodi lukisi sivun (selkokielisen) URLin ja määrittäisi sen ja järjestelmään syötettyjen URL-sääntöjen mukaan sopivan bannerin. Koko hallinnointi kuitenkin selvästi on mainonnanhallintajärjestelmän tehtävä, eikä sitä pitäisi joutua paikkailemaan omilla virityksillä.

Bannerien koko

Mainosbannerien tiedostokoolle on asetettu rajoituksia, mutta aina näitä ei osata tai viitsitä valvoa. Usein ladattavaa kertyy kohtuuttomasti. Fiksu mainonnanhallintajärjestelmä osaa kertoa mainosta syöttävälle, jos tiedoston koko ylittää asetetut rajat, mutta se ei osaa tehdä mitään, jos mainos palvellaankin toisesta järjestelmästä tuoden vain mainos-tagit omaan mainonnanhallintaan.

Koneen jumittavat tehosteet

Minun koneellani se toimi ihan hyvin. Varmasti, mutta onko se vähän vanhempi kone, pyörikö samalla viisi muuta yhtä raskasta banneria ja yrititkö samalla tehdä jotain muutakin?

Joku voisi joskus laskea, kuinka monta ydinvoimalaa voisi jättää rakentamatta, jos Flash-bannerit kiellettäisiin tai bannerivelhot opetettaisiin tekemään konetehoja vähän vaativaa animaatiota.

Mikä neuvoksi?

Mainonnanhallinta-ala kaipaa kipeästi standardeja ja innovaatiota. IAB:n mainoskoot ja standardit eivät enää riitä. Tarvitaan yleiskäyttöisiä JavaScript-kirjastoja kaistantarpeen minimoimiseksi, yhteensopivia APEja eri järjestelmien ristiinkäyttämisen mahdollistamiseksi, älykkäämpiä mainonnanhallintajärjestelmiä integrointityön minimoimiseksi ja vaikka mitä.

Mainonnanhallinta 2.0, missä viivyt?