ab
Aki Björklund

Suutarin lasten kengät

Jos yhtään seuraa mistä webissä web-kehittäjien ja designereiden parissa puhutaan, niin osaa varmasti mainita esimerkiksi standardien, semanttisesti oikean markupin tai CSS:n käytön puolesta taistelun. Helposti siis luulisi, että ajatusmaailma olisi laajasti omaksuttu. Seuraavassa tuloksia ehdottoman epätieteellisestä tutkimuksesta suomalaisten uusmediayritysten web-sivujen teknisestä laadusta.

Kävin läpi kaikki Rekaksoispisteen Yritysoppaassa listatut yritykset, jotka selkesti mainostavat omilla sivuillaan toteuttavansa web-sivuja. Jätin siis tutkimatta mainos- ja markkinointitoimistot sekä mobiilifirmat ja sensellaiset.

Jokaisen yrityksen kotisivulla tarkastelin seuraavia asioita: mitä Content-Typeä käyttäen sivu selaimelle välitettin, mitä Doctypeä käytettiin jos käytettiin, oliko käytetty XML-julistusta ja kuinka monta virhettä W3C:n validaattori sivulta löysi. Mikäli validaattori valitteli että käytettyä merkistöä ei löytynyt, merkitsin tämän tiedon ylös ja vihjasin sille oikean merkistön tarvittaessa. Mikäli sivusto oli toteutettu kokonaan tai osittain Flashilla, kirjasin sen ylös ja havainnot saitin käyttökelpoisuudesta ilman Flash-pluginia.

Tutkittavia sivuja oli yhteensä 41 kappaletta. Ainoastaan viisi sivua validoitui. Kymmenen sivua ei edes käyttänyt doctypeä, 22 käytti joko HTML 4.01 tai 4.0 Transitionalia, viisi XHTML 1.0 Transitionalia ja yksi XHTML 1.0 Strictiä. Kukaan ei käyttänyt HTML 4.01 Strictiä, mikä saattaisi olla paras kompromissi tällä hetkellä. Kaikki sivut tulivat XHTML:stä huolimatta palvelimelta text/html -MIME-typellä varustettuna, mikä on ymmärrettävää kun valtaselain ei muuta tue.

Yhdeksän sivua käytti joko kokonaan tai osittain Flashiä, mutta vain kolme näistä tarjosi lisäpalikattomille tekstiversiota. Yksi näistä kolmesta oli tiedoiltaan selvästi vanhentunut. Ne kuusi, jotka eivät Flashittömiä huomioineet eivät tarjonneet edes yhteystietoja, vastassa oli pelkkää tyhjyyttä. Aika tylyä.

Tässä valossa täytyy sanoa, vaikka työnantaja ei varsinaisesti uusmediayritys olekaan, että olemme sentään Kynämiehen sivuilla saavuttaneet jotain poikkeuksellista. Tehkää perässä, pyydän.

Lisäys 9.7.2009: Kun tämä kirjoitus julkaistiin, joku tulistui siitä niin paljon, että perusti oikein kokonaisen, anonyymin blogin Bloggeriin, jossa haukkui minut maanrakoon. Blogia ei ole enää olemassa, enkä muista sen sisällöstä juuri mitään. Pelastin alla olevan kommentin, josta käy jotain ilmi.

Comments (1)

asiantuntija wrote (#):

Kommentoin tänne sitä Bloggerin anonyymiä eli lapsellista kitisijää, kun ei kiinnosta kirjautua Bloggeriin. Sori.

Ko. nimetön vinkupetteri toistaa perusteina huonolle web-suunnittelulle niitä samoja perusteita, jotka on kumottu jo niin monta kertaa, että kyllästyttää. Yhdessä asiassa hän on oikeassa:

“Tästä olemme tietenkin samaa mieltä. Todellisyydessa on kuitenkin niin, että sivuston “kunnolla tekeminen” vie aikaa (= rahaa), jota suurin osa asiakkaista ei ole valmis maksamaan.”

Ja miksi asiakas ei halua maksaa? Koska uushypermeediofirma ei osaa myydä kunnolla. Asiakas ei ole kiinnostunut koodista, joten ei hänelle tarvitsisi edes puhua koko asiasta. Sivun koostaminen taas yksinkertaistuu, jos se tehdään saman tien oikein. Itselläni on tästä kokemuksia.

Tuskailin vuosikausia säädä-ja-testaa-metodin kanssa. Työskentelin jonkun aikaa firmassa, missä java/php/cgi/whatever-koodaajat vihasivat html:ia, koska se oli niin sekavaa ja vailla kunnon sääntöjä. Html rykäistiin monimutkaisten sovellusten päälle vähän niinkuin pakollisena kuorrutuksena, että joku muukin kuin koodaajat itse voisivat käyttää niitä. Minun tehtävänäni oli siistiä. Se oli hel-vet-ti-ä.

Kunnes tutustuin standardien mukaiseen työskentelyyn. Silloin hommaan tuli jotain järkeä, kun huomasin, että html:lla ja css:lla on -tadaa- säännöt. Ne ovatkin loogisia. Kaikki ongelmat johtuvatkin selaimista. Nyt osaan kiertää jo tehdessä suurimmat selain-sudenkuopat.

Loppujen lopuksi kysymys on pelkästään siitä, että uusmediahyperdigifirmat eivät osaa tehdä asioita oikein. Piste.

Trackbacks/pingbacks (1)

Blogin esihistoria julki! wrote (#):

[...] noilta ajoilta mieleen jääneitä kirjoituksia on ehdottomasti Suutarin lasten kengät. Kirjoituksessa arvioin pienen tutkimustyöni tuloksien perusteella suomalaisten uusmediayritysten [...]